Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Skitsofrenista ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Skitsofrenista ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Edellisessä blogissani kirjoitin niistä seurauksista, joihin harjoitettu ilmasto- ja energiapolitiikka johtaa. Kestävän kehityksen periaatteet ovat tipotiessään, kun lain voimalla toimivia tehtaita lopetetaan, eikä asialla ole edes yhden gramman vaikutuksia globaleihin CO2-päästöihin. Jatkan hieman asiaa laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna.

Turha hiililaki

Kuviteltua ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena monessa asiassa ja myös aluepolitiikan välineenä. Jos näin ei olisi, Suomeen ei tarvitsisi laatia lähinnä suurten kaupunkien lämpöenergian hintaa nostavaa ja energianhuoltovarmuutta heikentävää hiilen kieltolakia, joka osoittaa joko taitamatonta johtamista tai aluepoliittista teatteria näin vaalien kynnyksellä.

Ajatellaanpa vaikka Ruotsia, joka tuottaa n. 45 % sähköstään ydinvoimalla ja n. 45 % vesivoimalla. Se on osannut ilman erillistä kieltolainsäätämistä toimia niin, ettei hiili kilpaile näiden haluttujen energian päätuotantomuotojen kanssa, mutta talvella kaikkein kylmimpään aikaan voidaan hiilellä turvata lämpö Tukholmassa ja sen ohella syntyy myös sähköä juuri kaikkein kovimman sähkön kulutuksen aikaan.

Suomen hallitus puolestaan toimi täysin päinvastoin kuin Ruotsi, kun se nosti 2015 maakaasun veron niin korkeaksi, ettei kaasua kannata polttaa kuin pakosta siinä tilanteessa, kun muu tuotanto ei riitä. Niinpä juuri tuo korkeampi maakaasuvero oli hallituksen ohjauskeino, joka johti hiilen käytön lisääntymiseen vuoden 2015 jälkeen ja nyt sitten sitä korvaamaan tullut hiili on kiellettävä erillisella lailla.

 

Pääkaupunkiseudulla olisi jo voitu ja tulevaisuudessa voitaisiin helpohkosti siirtyä hiilestä puhtaamman maakaasun käyttöön Espoossa, Vantaalla, Hana- ja Salmisaaressa, jos halutaan. LNG-terminaali rakentamalla saadaan kaasua muuallekin Suomeen ja kilpailua maakaasun hintaan, eikä oltaisi sen suhteen riippuvaisia Venäjästä. Vuosaaren maakaasulla toimivat sähköä ja lämpöä tuottavat kombilaitokset ajaisivat ensisijaiseti kaiken aikaa, ellei kaasu olisi aluepoliittisilla syillä tehty niin kalliiksi käyttää. Tämäkin on yksi tie, jonka kautta halutaa ihmisten maksetavaksi kalliimpaa kaasuenergiaa Helsinkiin, kun hiililaki astuu voimaan.

 

Tämä kaasun suurempaan käytömäärään siirtyminen ei vaan sovi poliittisiin kuvioihin, joissa kuvitellaan maaseudun risujen ja metsäteollisuuden sivuvirtojen riittävän myös kaupunkien lämmitykseen. Samalla sallitaan suuripäästöisimmän turpeen poltto energian tuotannossa. Aluepolitiikka ajaa siis kaiken järjenkäytön edelle myös kuvitellun ilmastonmuutoksen näennäistorjunnassa.


Hiilen polton kieltävän lain voisi ymmärtää, jos laki kieltäisi uusien hiilivoimalaitosten rakentamisen, mutta vanhat saisi käyttää teknis-taloudellisen käyttöikänsä loppuun varsinkin, kun ollaan EU:n päästökaupassa, eikä Suomen hiilen polton kieltolaki vaikuta EU:n tason päästöihin yhden CO2-gramman vertaa, koska Suomi on mukana EU:n tason päästökaupassa.


Suosiiko hallitus valtionyhtiö Fortumia?


Onko hallituksella päättäväisyyttä lopettaa myös Fortumin ulkomailla tapahtuvat päästöt, vai suosiiko valtio omaa yhtiötään vapailla sähkömarkkinoilla muiden toimijoiden kustannuksella?

 

Suomen valtio tuottaa Fortumin kautta Venäjällä päästökaupan ulkopuolella, tuossa päästökauppaparatiisissa 17 milj.tonnia hiilidioksidia joka vuosi ja nyt Suomen valtio / Fortum alkoi Uniperin myötä tuottamaan 63 milj.tonnia vuotuisia hiilidioksidipäästöjä Saksassa. Samoten Fortumin omistama Suomen suurin hiilenpolttaja Meri-Porin lauhdelaitos on vapautettu tulevasta hiilen käyttökiellosta, koska se saa lain voimaantulon jälkeenkin polttaa hiiltä huonolla 40 % hyötysuhteellaan, koska on päässyt ns. tehoreservin suojiin.

 

Tuo Fortumin ulkomailla tapahtuva vuotuinen CO2- päästö on kaksi kertaa enemmän, mitä Suomi päästää ilmoille yhteensä. Olisiko hallituksella päättäväisyyttä tehdä sillekin jotain, vai onko hallituksen tavoite pelkästään vaikeuttaa Suomessa kaikkien EU:n sääntöjen ja yhteisten lakien mukaan vapailla sähkömarkkinoilla toimivia Fortumin kilpailijoita?

 

EU:n taso

 

EU on pyrkimässä niin sanottuun nettonollapäästötasoon vuoteen 2050 mennessä, joka on mahdoton toteuttaa nykyisellä EU:n sisäisten päästöjen taakanjaolla. Tämän nurinkurisen taakanjaon myötä EU:n kokonaispäästöt itse asiassa vain lisääntyvät.

EU:n ilmastopolitiikan skitsofreenisuus kiteytyy siihen, että niissä maissa, joissa investoinnit olisivat suhteessa kaikkein edullisimpia toteuttaa (esim. Puola, Romania ja Bulgaria), pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin arktisessa, kylmässä, pimeässä ja erittäin vähäpäästöisessä Suomessa, jossa päästövähennysinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia toteuttaa ja niistä saadut hyödyt kaikkein pienimpiä, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin muidenkin kuin energiantuotantosektorin osalla. Suomihan on jo ennestään sitoutunut vähentämään taakanjakosektorin eli liikenteen, maatalouden, rakennusten lämmittämisen sekä jätehuollon CO2-päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 lähtötasoon nähden.

 

Tämä EU:n tavoite 2050 on mahdollista toteuttaa, mikäli Saksa, Puola, Romania, Bulgaria ja muutama muu kivihiileen erityisen vahvasti luottava maa sitoutuvat konkreettiseen aikatauluun kivihiilituotantonsa alasajosta.

 

Niinpä ministeri Kimmo Tiilikaisen on ensi viikon Katowicen kokouksessa mitattava, ovatko maat, jotka tuottavat yli 35 prosenttia sähköstään kivihiilellä, valmiita sitoutumaan kivihiilestä luopumiseen vuoteen 2050 mennessä.

 

PS. Alussa mainittiin sana ilmastomuutos. Sen nimissä meille lähes joka päivä uskotellaan sellaistakin, että säät Suomessa olisivat jotenkin muuttuneet ja sen myötä myös talvet leudontuneet ja jopa häviävät kokonaan. Näin ei ole, kun lukee vanhoja lehtikirjoituksia. Niiden mukaan 1900-luvun alku oli jopa paljon lämpöisempi kuin tämä nykyinen ilmastojakso, jota elämme. Näitä lauhoihin talviin liittyviä hauskojakin lehtiuutisia voi lueskella tämän linkin kautta. 

 

https://www.kotipohjolassa.fi/ilmasto/leutoja-talvia-suomessa-vanhojen-l...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ilmastonmuutos" on taikasana jolla voi perustella melkein mitä tahansa. Jos olet eri mieltä olet ihmisiä jotka syövät valkoselkätikkoja aamiaiseksi ja pyyhit leukaperäsi saimaannorppaan.

Omassa kunnassani perusteltiin neljän (!) tuulivoimalan kaavoittamista ilmastonmuutoksen ehkäisemisellä. Eräs silloinen valtuutettu ilmoitti että vaihtoehtona on että meri peittää nykyisen saaristokuntamme. Linkkasi vielä videon säteilysairauksista kärsivistä vauvoista saatteella "tätä se Janne Salonen sitten haluaa".

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Suosittelen Hesarin uuden kuukausiliitteen takasivun ´sarjakuvan´ lukemista : toivoa on vielä tässä tolkuttomassa ilmastopaniikissa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Muistutan usein näillä palstoilla siitä, kuinka USA on pystynyt pienentämään hiilidioksidi-päästöjän merkittävästi korvaamalla hiilen polttoa maakaasulla. Suomen päättäjät toimivat erikoisella tavalla tehdessään maakaasusta liian kalliin poltettavaksi.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Antero Ollila, se on totta, että hallitus ohjasi vuoden 2015 verotoimillaan energiayhtiöt käyttämään hiiltä ja sitten media piti hirveää rumpua siitä, että hiilen käyttö on lisääntynyt Suomessa, kun toimittajat eivät pysty ymmärtämään kokonaisuuksia ja tehtyjä päätöksiä.

Ylen uutisen 10.4.2018 mukaan Espoo on erittäin hyvä esimerkki hallituksen harrastamasta energiapolitiikasta, kun Suomenojan upouusi kymmenien miljoonien eurojen arvoinen maakaasukombilaitos seisoo liki käyttämättömänä ja hiili palaa Fortumin sikäläisessä kattilassa, YLE:

"Suomenojalla voimalaitosten välinen ajojärjestys on ilmaston kannalta nurinkurinen. Runsaasti päästöjä aiheuttava kivihiiliyksikkö on tahkonnut energiaa tasaisesti läpi talven.

Sen sijaan vieressä kiiltelevä, selvästi vähäpäästöisempi maakaasukattila on seisonut tänäkin talvena pitkälti kylmillään. Laitosta on ajettu vain kolmisen viikkoa kovimpien pakkasten aikana, jolloin myös sähkön hinta oli korkeimmillaan.

– Suomenojan voimalaitos (maakaasukombiyksikkö) on käynyt vuosi vuodelta vähemmän siksi, että maakaasu on niin kallis polttoaine. Itse asiassa se on yksi kalleimmista polttoaineistamme, kertoo Fortumin kaukolämpöliiketoimintaa johtava Mikael Lemström.

Maakaasun kulutus on puolittunut tällä vuosikymmenellä. Osasyynä tähän on maakaasun verotus, joka on kiristynyt moninkertaiseksi samassa ajassa."

Miksi näin tehtiin 2015? Syy on luultavasti aluepolitiikassa, eli 2015 tekemällä maakaasu kilpailukyvyttömäksi, kuviteltiin, että kaasun käyttäjät siirtyvät polttaamaan Suomen ehtymättömiä metsävaroja. Siinä maaseutupoliittisessa taktisessa kuviossa ei sitten onnistuttu ja nyt hiilen käyttö on kiellettävä lailla.

Kuten sanoin, kysymyksessä ei ole ilmastopolitiikka, vaan puhdas aluepolitiikka, koska kaikkein suuripäästöisimmän turpeen käyttö sallitaan jatkossakin. Olin työssäoloaikanani yhdessä tilaisuudessa, jossa kansliapäällikkö Hannele Pokka totesi, että Helsingin Energia pannaan kuseen. Ei tosin tainnut käyttää tuota ilmaisua, mutta niin se oli ymmärrettävä. Ja siinä suhteessa on Kepu ollut sanansa mittainen ja Suomen kahtiajakamisen pahin toteuttaja, mutta toki saa kaiken aikaa hyvää tukea Petteri Orpolta, joka aivan innoissaan kirjoittelee Maaseudun Tulevaisuuteen ja omaan Facebookiinsa tästä hiililakiasiasta, jota päättäväisesti myös ajaa. Siinä ei rahakaan meinaa yhtään yhtään mitään.

Olen paljon matkustellut Keski-Euroopassa ja siellä esim. Puolassa on valtava huoltoasemaverkko, josta autot voivat ostaa kaasua autoihinsa. Kaasuauton päästötkin ovat 25 % alhaisemmat kuin bensa-auton. Tuo kaasuautoasia olisi jo hyvä askel kohti ajoneuvojen 28 % päästövähennystavoitteita 2030, kun nykyiset bensamoottoritkin voidaan muuttaa kaasulle, eikä niitä tarvitsisi sähköautoihin siirtymisen myötä viedä Afrikkaan. Saataisiin sitä kautta globaalejakin päätövähennyksiä aikaiseksi. Sitten kaupungeissa voitaisiin siirtyä trollikoihin, niin päästäisiin eroon kaikkein eniten kaupunki-ilmaa saastuttavista dieselbusseista. Sieltä saisi parsittua kasaan pikkasen lisää niitä EU:n Suomelle määräämiä päästövähennyksiä, jotka Tiilikainen kävi hyväksymässä meille.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Onkohan täällä ketään valtiontaloudesta perillä olevia linjoilla?

Valtaosa suomalaisista luulee, että hiililaki on vain kaupunkien taloudellinen ongelma, mutta ei se ole. Jos olen rahasummat oikein ymmärtänyt, valtio saa nykyisestä hiilenpoltosta polttoaineveron muodossa noin 0,6 miljardia euroa vuodessa. Siihen päälle tulevat päästökaupasta saatavat maksut. Kun vielä tilalle tulee hakkeelle ja biovoimalle maksettava valtion tuki, valtio menettää rahaa ainakin miljardin vuodessa, niin luulisin.

Onko kellään mitään tietoa mitä kautta tuo valtion kassasta vuosittain katoava vajaa miljardi kerätään kasaan? Sehän tietysti kerätään jonkun veron muodossa, mutta minkä? Ja siihen veroon tietysti osallistuvat kaikki suomalaiset, kuten tuulivoiman tukien maksamiseen, joita kerätään 12 vuoden aikana 3-4 miljardia euroa. Se tuki kerätään sähköverosta, joka tukien alkamisen jälkeen nousi pienkuluttajilla yli kaksinkertaiseksi. Nyt on vielä uusi miljardin tuulituki päätetty antaa ja luultavasti sähkövero nousee taas.

Mutta tosiaan, talkoot ovat yhteiset, mutta minkä veron kautta kaikilta suomalaisilta kerätään nykyiset hiilestä vuosittain saatava vajaan miljardin veropotti ja tilalle tulevat biovoimatukiaiset? Osa ehkä maakaasusta, jos se korvaa hiiltä, mutta ei vain murto-osa.

Toimituksen poiminnat