Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Globaalit energiatavoitteet 2050 -peffa edellä puuhun?

Globaalit energiatavoitteet 2050, -peffa edellä puuhun?

Kirjoitin aiemmin päästöjen vähennyksestä Suomen ja lähinnä kaupunkien näkökulmasta teemalla ”vihreää kerskakulutusta”. Seuraava blogi käsitteli asiaa Euroopan tasolla ja tässä pohdin päästövähennysasiaa globaalista näkökulmasta katsottuna.

IPCC päästövähennysprojekti

IPCC:n tavoite on saada ilmaston lämpeneminen rajoitettua 1,5 asteeseen. Kaikki maailman maat saavat itse päättää mitä tekevät, jotta tavoite saavutetaan. Ainoa sovittu asia on se, että maailman suurin päästäjä Kiina saa jatkaa päästöjen lisäämistään vuoteen 2030 asti ja rahaa jaetaan 500 miljardia dollaria kehitysmaille, joita Pariisin päästörajoitukset eivät myöskään koske.

Ei luultavasti ole ollut projektin johtamista osaavia insinöörejä noita IPCC:n tavoitteita laatimassa, koska mistään en ole lukenut projektisuunnitelmaa se suhteen, että mikä saa olla globaali päästöjen määrän se taso, joka sallitaan, jotta jotta tuo 1,5 C -tavoite saavutetaan. Kun tuo sallittu vuotuinen sallittu päästömäärä a) tiedetään, sen mukaan b) jaetaan päästöt maittain (EU, Venäjä, Kiina, Intia, Afrikka, Australia jne), jonka kukin osapuoli saa päästää ja sen perusteella c) kukin osapuoli tekee omat taakanjako- ja vähennyssuunnitelmansa.

 YK:n ja IPCC:n nykymalli ei toimi

IPCC:n Pariisin mallilla päästöt eivät tule koskaan vähenemään. Mönkään meno perustuu siihen, että rahan himo on pohjaton, kuten puhdas 100 % vesivoimamaa Norjakin osoittaa. Norjahan pumppaa öljyä ja maakaasua sekä louhii venäläisten kanssa hiiltä luonnoarvoiltaan erittäin aralla Huippuvuorilla ja myy sitä vientiin. Omia päästöjään Norja vähentää ostelemalla itselleen sähköautoja, kun on rikas maa. Surkuhupaisuuden huipentuma saavutetaan sitten, kun Saudi-Arabia siirtyy sähköautoihin, kun myy öljyään ja siinä samalla sanoo pelastavansa sähköatoillaan maapalloa!


Tämä Norjan esimerkki kuvaa ongelman ydintä. Tässä kuviossa jos kuvitellaan CO2 -ilmasto-oletus oikeaksi, niin sen määrä ilmakehässä ei fossiilisten polttoineiden käyttöä vähentämällä vähene. YK:n ja IPCC:n pitäisikin kerätä semmoinen jengi kasaan, joka niitä fossiilisia pottoaineita tuottaa ja sopia tuotannon leikkauksista ja alasajosta. Pitäisi siis hyvässä yhteisymmärryksessä tuottajamaiden kanssa tehdä globaali hiilen louhinnan sekä öljyn ja maakaasun pumppaamisen estävä kieltolaki, joka astuu voimaan vuonna 2050.

Näin ei tietenkään toimita ja edes yritetä sitä, koska IPCC:n Pariisin hallituksille antamien uhkakuvien ja vapaaehtoisten päästövähennysohjeiden perimmäinen tarkoitus on antaa perusteet verotuksen lisäämiselle ja lihottaa ilmastonmuutosteollisuuden rahapussia hysteeriseksi saatetun ihmisjoukkion tuella. Eri maat noita ohjeita sitten käyttävät eri tavalla selkänojanaan, kun veroja yms. kiristävät, mutta pikkuruinen Suomen kansa on suuruudenhuulluudessaan pyrkimässä maailman johtajaksi tuossa asiassa tämän täysin vapaaehtoisen Pariisin sopimuksen nojalla.

 

Jos fossiilisten polttoaineiden tuottamisen kieltolaki 2050 olisi mahdollinen

 

Maapallon energiasta tuotetaan noin 80 % fossiilisilla polttoaineilla. Voimme pohtia hieman realismia ja sitä millaisissa suuruusluokissa ihmiskunnan pitäisi muuttaa energian tuotantoaan 2050 mennessä siinä tapauksessa, että emme lisäisi vuosittaista energian käyttöämme enää yhtään, vaikka maapallon väestön määrä kasvaa 83 miljoonan vuosivauhdilla, eli 14 kertaa Suomen kansan verran tulee lisää ihmisiä tuottaaman hiilidioksidia, joka sekin pitää kompesoida nykyisin voimin.

 

Jos fossiilinen energia korvataan muilla energiantuotantotavoilla, vuoteen 2050 mennessä maailmassa pitäisi rakentaa ja asentaa valmiiksi reilut:

- 11 000 kappaletta Olkiluoto 3:sta tai,

- noin 8,5 miljoonaa 4 MW:n tuulivoimalaa tai,

- noin 159 miljardia 295 W:n aurinkopaneelia.

 

Lähes JOKA IKINEN PÄIVÄ vuoteen 2050 asti pitäisi valmistaa:

- yksi iso atomivoimala / päivä tai,

- 700 tuulivoimalaa / päivä tai,

- 5000 Kivikon suuruista aurinkovoimalaa (noin 3000 paneelia) / päivä.

 

Oikeastaan tuuli- ja aurinkovoimaloita pitäisi todellisuudessa rakentaa em. lukuja selvästi enemmän, sillä lähivuosina rakennettavat voimalat tulevat käyttöikänsä päähän jo 2030-luvun lopulla, jolloin niiden korvaaminen on aloitettava seuraavalla investointikierroksella.

Muistetaan lisäksi, että tällaisessa energiamurroksessa on valmistettava ja asennettava valmiiksi myös monia muita asioita: Mm. miljoonia muuntamoita ja kilometrejä erilaisia kaapeleita. Noihin sattumanvaraisesti sähköä tuottaviin ratkaisuihin turvautuessamme joutuisimme tietysti rakentamaan valtavan määrän varavoimaloita tai isoja energiavarastoja jne. Epäilemättä tuo rakentaminen myös virkistäisi taloutta.


Suomi
 

Suomessa selviäisimme tietysti paljon pienemmillä määrillä, sillä meillä fossiilisia polttoaineita kului vain noin 15 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (mtoe) edestä vuonna 2016. Meille 90 %:n hiilidioksidipäästöjen supistukseen riittäisi hyvin 13 uuden ison tai 26 pienemmän (esim. Loviisan Hästholmenin voimaloiden kokoisten) rakentaminen. Noita pienempiä ydivoimaita pitäisi siis saada valmiiksi yksi lähes joka vuosi tästä eteenpäin. Tai jos päädyttäisiin vaihtoehtoisesti noin 10 000 isoon tuulivoimalaan, pitäisi niitä vuosittain rakentaa reilut 400 kappaletta sekä tuulettomia päiviä/viikkoja varten tietysti sopiva määrä varavoimaloita ja energiavarastoja. Atomi- tai tuulivoiman rakentaminen pitäisi noin 10-kertaistaa nykyisestä seuraavien vuosikymmenten ajaksi. Uutta rahaa siihen tarvittaisiin suuruusluokassa 3 - 4 miljardia per vuosi ratkaisusta riippuen - siis seuraavan kolmen vuosikymmenen ajaksi - mutta tämä ei ilmastonmuutoksen torjuntaan vielä riittäisi suomalaisten osuudeksi, koska rahaa on annettava kehitysmaille, jotta saavat omat energialaitoksensa rakennettua.

(Lähde: http://ilmastorealismia.blogspot.com/2018/02/hatkahdyttava-professorin-g...)

 

Jos saataisiin aikaiseksi fossiilisten polttoaineiden tuottamisen kieltävä laki, alkaisi tuotannon hiipumisen myötä siirtyminen muihin energiantuotantotapoihin itsestään, mutta vuosi 2050 taitaa olla tämän siirtymisen kannalta liian aikainen ajankohta tehtiin se niin tai näin, kun katselee millaisia määriä korvaavaa energiantuotantoa se vaatisi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tämän päivän poliitikot elävät omissa unelmissaan, järkipuhetta ei oteta vastaan, koska unelmat särkyy eikä oma etu bisnekset luista. Parempi vaihtoehto on ostaa rahalla omaa politiikkaa tukevia manipulaatiota joltain huuhaa bisneksessä hyvin menestystä luoneen alan professorilta. Se tapa valtion kassan tyhjentää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Poliittisella väännöllä ja lehdistön avulla on Saksaan luotu energiajärjestelmä, joka syöttötariffin turvin syrjäyttää perinteisen sähköntuotannon markkinoilta. Pariisin sopimuksella yritetään vielä saada ns. kompensaatiojärjestelmä aikaiseksi, jossa ns. hiilivuotosektorin toimialat saisivat vuodesta 2021 lähtien kompensaatiota kalliimmasta sähköstä. Maksajina hiilivoimalat, ydinvoimalat ja viimekädessä veronmaksajat. Suomessa edullisesta sähköstä ovat vastanneet vesi- ja ydinvoimalat.

"NAEB on tunnistanut seuraavat seuraukset ns. energiavallankumouksesta:
Sähkön hinta nousee vuoteen 2020 mennessä 50 prosenttia, kun tuulivoimaloiden, aurinkoenergian ja biokaasuvoimalaitoksien lisäys (vihreä sähkö) liittohallituksen suunnitelmien mukaan jatkuu.
Työpaikkojen siirtyminen edullisen sähkön maihin kasvaa. Se tarkoittaa vähemmän investointeja Saksassa, jossa suurempia voittoja on tehty ylöskirjaamalla aineetonta ja aineellista omaisuutta.
Voimajärjestelmän vakautta heikentää sään mukaan ohjautuva vihreä sähkö. Sähkön kulut ovat yleensä suurempia ja kalliimpia.
Väitetty vihreän sähkön "kaupallistaminen" Leipzigin sähköpörssissä on suurin dumppaustoimenpide maailmanlaajuisesti. Kalliimpi vihreä sähkö myydään millä hyvänsä hinnalla pörssissä yli omavastuuosuuden asiakkaille. Polkumyyntihinnat alittavat edullisten voimalaitosten, ruskohiilen ja ydinvoiman, tuotantokustannukset. Kaikki tavanomaiset voimalat saadaan siten tappiollisiksi. Tämä koskee myös naapurimaita, koska sähköyhtiöt hankkivat sähkön sähkömarkkinoilla.
Energiapolitiikka on uudelleenjakoa uusiutuvia energialähteitä koskevan lain (EEG) mukaan alhaalta ylöspäin. Ostovoiman menetys vähentää suurimmalta osalta väestöstä vähentää kaupankäyntiä ja kaupan liikevaihtoa. Tulee enemmän konkursseja ja vähemmän elinkeinoveroja.
Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu ohitetaan. Myös metsissä tuulivoimalat ovat etusijalla. Kasvavia aloja maissia ja rapsia sekä aurinkovalokennoja. Linnut, lepakot ja pienriista ovat vaarassa ja menettävät elinympäristöään.
Yhä useammat tutkimukset osoittavat tuulivoimaloiden infraäänistä aiheutuvan vakavaa vahinkoa ihmisille ja eläimille.” https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs13762...

http://www.naeb.de/

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Saksan sähköntuotannon eri muotoja voi tarkastella oheisesta Fraunhofer ISE:n linkistä:

https://www.energy-charts.de/energy_pie.htm?year=2017

Siitä havaitaan mm. että Saksassa vuonna 2017 39,5 % sähköstä tuotettiin kivi- ja ruskohiilellä ja 25,9 % aurinko- ja tuulivoimalla.

Suomessa samana vuonna tuotettiin sähköstä 80 % hiilidioksidineutraalisti.
Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2017 - Sähkö
https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipank... , pdf s. 12/29

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saksa voittaa eniten Iter fuusiohankkeen onnistumisesta, http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265...

Tuulivoima on arveluttavaa nykytiedon valossa, https://www.zdf.de/dokumentation/planet-e/infrasch...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kiitos asiallisesta kirjoituksesta, joka edustaa tässä ilmastokeskustelussa niitä harvoja kannanottoja , joissa nostetaan ne "inhottavat" numeeriset tosiasiat esiin.

Tokihan tähän voitaisiin vielä lisätä esimerkiksi se, kuinka ihmiskunnan pitää muuttaa elintapojaan. Emme enää matkusta ulkomaille emmekä kuljeta rahtia maasta toiseen muuta kuin purjelaivoilla, kylmissä maissa tyydymme siihen että talvella huoneen lämpötila on 10 - 15 C , kuumaa vettä ei tule enää hanoista, saunaa ei enää lämmitetä eikä uunia kytketä päälle muuta kuin kullekin perhekunnalle säännöstellyn aikataulun mukaisesti. Sähköautoilla liikkuminen säännöstellään myös, ottamalla käyttöön digitalinen sähkön ostokortti, jolla voi ostaa kuukaudessa vain 500 km ajomatkaa vastaavan sähkömäärän. Ja tietenkin kaikki muu sähkönkäyttö tulee säännostellyksi.

Ja ennen kaikkea nyt heti aluksi, kansainvälisiin ilmastokokouksiin ei enää mennä lentokoneilla, vaan esimerkin omaisesti purjelaivoilla. Kuinka moni kokousedustaja meni jo Puolaan purjelaivalla lentämisen sijaan ?

Miksi muuten Katowicen ilmastokokousta ei järjestetty videoneuvotteluna ? Senhän nykytekniikka mahdollistaisi jo vaikka heti. Siinä olisi säästetty jo melkoisesti CO2-päästöjä.

"Tai jos päädyttäisiin vaihtoehtoisesti noin 10 000 isoon tuulivoimalaan,... "

Itse laskeskelin, että jos Helenin Helsingin voimalaitosten fossiilisilla tuotettu sähkö- ja lämpöenergia tehtäisiin tuulivoimalla, tarvittaisiin Hesan alueelle n. 3 500 kpl nimellisteholtaan 3,5 MW tuulivoimalaa ja sen rinnalle tietenkin ne kaasuturbiini- tai dieselsähkövoimalaitokset säätövoimaksi niille ajanjaksoille, kun ei tuule tai tuulee vähän. Mihinkähän Helsinki aikoo pystyttää ne tuulivoimalat ? Ehkä Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtajana Anni Sinnemäki ( vih ) osaa vastata tähän.

Mutta joka tapauksessa Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille. Ehkä löydämme lähitulevaisuudessa konkreettisia vastuksia näihinkin Jyrki Itkosen ansiokkaasti esiin nostamiin kysymyksiin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kirjoituksen lähteenä nähtävästi on anonyymi blogi.

Tieteellistäkin tutkimusta energiaskenaarioista löytyy, Suomessa sellaista on tehty ainakin LUT-yliopistossa. Esimerkiksi Suomen osalta täysin uusiutuva energiajärjestelmä edellyttäisi 35 GW tuulivoimakapasiteetin rakentamisen vuoteen 2050 mennessä. Tämä on noin puolet siitä kapasiteetista, joka pinta-alaltaan saman kokoisessa Saksassa on jo nyt.

Merkittävin löydös on, että uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä on sekä Suomessa että globaalisti teknisesti toteutuskelpoinen ja lisäksi edullisin vaihtoehto. Tuuli ja aurinko tarjoavat nykyään edullisimman tavan rakentaa uutta kapasiteettia, lisäksi polttoainekulut jäävät pois.

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

Tämähän tarkoittaa sitä, että voimme jo lopettaa investointi- ja tuotantotukien maksamisen uusiutuvalle energialle. Hienoa!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Tämähän tarkoittaa sitä, että voimme jo lopettaa investointi- ja tuotantotukien maksamisen uusiutuvalle energialle."

Jos asia olisi minun vallassani, olisi päästökauppa ainoa tukimuoto.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Päästökaupankin voit jo kohtapuoliin unohtaa.

"Dieselauton NOx-päästöongelmat on ratkaistu. Näin väittää ainakin autoteollisuuden alihankkija Bosch, jonka uusin teknologia painaa päästöt reilusti alle vuonna 2020 voimaan tulevan normin vaatimuksia."

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/bos...

Hiilidioksidista kasvit hyötyvä tunnetusti. Esim. kaupungissa puut kasvat nopeammin kuin maalla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

LUT:n tieteellisyys perustuu oma etu tutkimuksiin ja valtion tuki politiikan rahalliseen hyötyyn, arvon professorit ovat tuuli bisneksessä mukana.
Ja tottakai tutkimukset tukevat oman bisneksen menestystä.

Esim. prof. Jarmo Partanen teki selvityksen sähkönsiirtohintojen kehityksestä Kimmo Tiilikaisen tilauksesta, eikä sanaakaan tuulivoimaloiden vaikutuksista hintoihin. Haittavaikutukset ovat kiistattomasti selvillä, turhaan yritetään pitää tosiasioita piilossa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Partanen ei ole osallisena energiaskenaariotutkimuksessa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #12

Hyvä juttu, ehkä TuuliSaimaa ym. Selvitykset tuottavat jo riittävästi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Esimerkiksi Suomen osalta täysin uusiutuva energiajärjestelmä edellyttäisi 35 GW tuulivoimakapasiteetin rakentamisen vuoteen 2050 mennessä."

Suomen osalta uudistus tarkoittaisi mm että pian valmistuva Olkiluoto 3 ajettaisiin alas 30 vuodessa. Miten realistiselta se vaikuttaa?

Tuulivoiman säädöksi tarjotaan energian varastointia ja kulutusjoustoja. Sellaista teknis-taloudellisesti mahdollista ratkaisua jolla tuon kapasiteetin säätö hoidettaisiin ei ole missään olemassa. Saksan pitäminen jonkinlaisena esimerkkinä on suorastaan kornia kun tarkastelee mitä Energiewende on tehnyt maan päästöille.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Suomen osalta uudistus tarkoittaisi mm että pian valmistuva Olkiluoto 3 ajettaisiin alas 30 vuodessa. Miten realistiselta se vaikuttaa?"

On myös laskettu ydinvoimaa sisältävä skenaario. Sen järjestelmähinta on 100% uusiutuvaan järjestelmään perustuvaa korkeampi.

Nyt näyttää todennäköiseltä, että vuonna 2050 meillä on OL3 käytössä. Se kannattaa tietenkin käyttää taloudellisen elinikänsä loppuun. Sitä, onko sen ohella muita, epäilen.

"Tuulivoiman säädöksi tarjotaan energian varastointia ja kulutusjoustoja. Sellaista teknis-taloudellisesti mahdollista ratkaisua jolla tuon kapasiteetin säätö hoidettaisiin ei ole missään olemassa."

Ei sellaisia peruutuspeilistä löydäkään.

"Saksan pitäminen jonkinlaisena esimerkkinä on suorastaan kornia kun tarkastelee mitä Energiewende on tehnyt maan päästöille."

En maininnut energiewendeä vaan tuulivoimakapasiteetin osoittaakseni, onko skenaarion edellyttämä kapasiteetti realistinen.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Kalevi Härkönen, Suomessa kuitenkin on vapaat sähkömarkkinat ja siellä toimivat energiayhtiöt ja niiden omistajat tekevät investointisuunnitelmansa sen mukaan, miten itse laskevat kunkin energantuotantomuodon olevan kannattavaa. Siitä lähtökohdasta en oikein jaksa ymmärtää miksi joku LUT kertoo jonkun vaikkapa tuuliteollisuuden olevan halvinta erityisesti, kun halvalla ei koskaan saa mitään hyvää. Sen on kokemus osoittanut. Jossakin valtiojohtoisessa kommunistisessa järjestelmässä tuommoinen sanelu toimisi, mutta ei kilpailuyhteiskunnassa, jossa juuri vapaan kilpailun oletetaan pitävän sähkön hinnat kurissa.

Suomessa kotitaloudet kuluttavat alle 30 % valtakunnan sähköenergiasta ja loppu on perusvoimaa. Mitä ydinvoimaan tuona perusvoimana tulee, niin ydinvoima tuottaa säävarmaa OMAKUSATANNUSsähköä sähköpörssin ohi suoraan omistajilleen eli monille tehtaille ja suurille firmoille, jotka näin pystyvät suunnittelemaan asiansa pitkäjänteisesti, koska ydinsähkölle on takuuhinta yli 50 vuoden jänteellä. Toki tehtaat voisivat pelata alati vaihtuvilla pörssihinnoilla ja sen mukaan miten sattuu tuulemaan, eli ostaa tyynellä kelillä kallista pörssisähköä tuon "halvan" tuulisähkön sijaan, mutta luotettavuuden lisäksi myös vakaus sähkön hinnan suhteen on monasti erittäin tärkeä asia ydinvoimaloiden omistajille.

Näistä lähtökohdista katsottuna LUT:n ja muiden jutut ovat surkuhupaisaa tuleen huutelua, koska Suomen energiayhtiöissä on monipuolisesti koulutettuja energia-alan ammatilaisia, jotka osaavat tehdä omalle firmalleen sopivimmat kannattavuustarkastelut eri energiamuotojen kesken ja sen mukaiset investontisuunnitelmat. Mutta riittäpän näillä palstoilla porinaa, kun LUT ja Aalto teekkareidensa syvällisen osaamisen pohjalta innovaatioitaan esittelee.

Se on itse asiassa ihan sama kuin että yliopisto ja some kertovat millainen laiva pitäisi jonkun laivayhtiön rakentaa telakalla, vaikka laiva tehdään omistajan näkökulmista katsottuna juuri sellaiseksi, kuin hän näkee sen parhaaksi tehdä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"ydinvoima tuottaa säävarmaa OMAKUSATANNUSsähköä sähköpörssin ohi suoraan omistajilleen eli monille tehtaille ja suurille firmoille, jotka näin pystyvät suunnittelemaan asiansa pitkäjänteisesti"

Miksiköhän sitten vaikkapa Fennovoimalla on ollut suuria vaikeuksia löytää yksityistä pääomaa? Mankalaperiaate toki on tuttu mutta se ei yrityksen talouspällikön mieltä lämmitä, jos sähköä saa halvemmalla pörssistä.

Kokonaiskuva on muuttunut nopeasti. Kun nykyisiä ydinvoimahakkeita ryhdyttiin käynnistelemään, ydinvoima oli edullisin tapa tuottaa päästötöntä sähköä. Nykyään se on kallein, ja marginaali on niin suuri, että väliin mahtuu energiavarastojen osuus.

http://www.lazard.com/media/450436/rehcd3.jpg

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #17

"Miksiköhän sitten vaikkapa Fennovoimalla on ollut suuria vaikeuksia löytää yksityistä pääomaa?"

Poliittisen pelottelun takia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #17

Tuulivoimaa suunnitellaan Suomeen nyt sekä mankala-mallilla että PPA-sopimuksin.
Lämmittävätkö ne yrityksen talouspäällikön mieltä jos sähköä saa halvemmalla pörssistä?

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #17

Kalevi Härkönen "Miksiköhän sitten vaikkapa Fennovoimalla on ollut suuria vaikeuksia löytää yksityistä pääomaa? Mankalaperiaate toki on tuttu mutta se ei yrityksen talouspällikön mieltä lämmitä, jos sähköä saa halvemmalla pörssistä."

Mitä sitten? Se on aina kunkin energiayhtiön sisäinen asia kuinka löytävät rahoitusta. Mutta kuten toisessa kommentissa sanotaan, julkinen pelottelu on yksi asia.

Emme elä kommunistisessa yhteiskunnassa tai muussa diktatuurissa, jossa valtio päättää tai jossain huutoäänestyksessöä päätetään mitä saa tehdä. Siksi jokainen vapailla sähkömarkkinoilla toimiva osakeyhtiö voi hakea rahoituksensa investointeihinsa kuten parhaaksi näkee ja joko helposti tai vaikeasti. Se on täysin heidän sisäinen asiansa, kuten se, millaiseen voimalaitokseen päätyvät.

Ja kuten sanottu, raha eli energian hinta ei aina ole se ykköskysymys firmoille, vaan usein painotetaan sellaisia asioita kuin tuotantovarmuus/energian varma saatavuus ja energian vakaa hinta pitkällä tähtäimellä. Sen pohjalta on turvallista kehittää myös sen oman firman toimintaa luottavaisin mielin myös pitkällä tähtäimellä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Kaikesta tuosta olen samaa mieltä (pelottelua lukuunottamatta). Ja kun on osoitettu että uusiutuviin perustuvassa järjestelmässä energian hinta on alhaisin, on aivan luonnollinen seuraus, että yritykset investoivat niihin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Esimerkiksi Suomen osalta täysin uusiutuva energiajärjestelmä edellyttäisi 35 GW tuulivoimakapasiteetin rakentamisen vuoteen 2050 mennessä"

Ohessa on Suomen tuulisähkön tuotannon käppyrää halutulta aikajaksolta:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t...

Siinä pystyakselilla maksimi on 1 300 MWh/h ( 1,3 GWh/h ). Käyppyrät kuvaavat tuulisähkön tuotannon vaihtelua ( fluctuation ) ajan suhteen, joka johtuu - ei kulutustarpeen muutoksesta - , vaan tuulen nopeuden vaihtelusta. Kuinkahan ja millä sähköntuotanto hallittaisiin vastaamaan kulutustarvetta, jos pystyakselin maksimi ( rakennettu nimellisteho ) olisikin 35 000 MWh/h ? Suomen sähkönkulustushan vaihtelee kesän n. 7 000 MWh/h - 8 000 MWh/h talven 10 000 - 14 000 MWh/h.

ks. https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransje...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomen olosuhteissa merkittävin varastointitekniikka on synteettisen metaanin valmistaminen. Sillä voidaan tuottaa energiaa samoissa voimaloissa, jotka nyt käyttävät maakaasua.

Jos tuulivoiman tuotanto ylittäisi rajan jonka sähköverkko pystyy ottamaan vastaan, voidaan voimaloiden tehoa säätää alaspäin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #21

Joko se synteettisen metaanin valmistusprosessi on jo valmiiksi kehitetty ja tuotteistettu, niin että joku sijoittaja on valmis laittamaan siihen rahojaan ja uskoo saavansa sijoituksensa korkojen kera takaisin ?

Miksei muuten sitä luonnollista metaania käytettäisin esim. sähkön tuotantoon ?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #26

Teknologiassa ei ole mitään eksoottista mutta fossiilinen kaasu on nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla halvempaa.

Markku Hatakka

Vaikka saataisiinkin rakennettua nuo tuulivoimatehot, niin ydinvoimalat pitää silti rakentaa jotta sähköverkot eivät kaadu tuulettomana päivänä. Alla Englannin sähköverkon viimeisen 24 h jakautuma eri sähköntuotantojen kesken. Talvella aurinkoenergiaa 0 GW...
http://clivebest.com/rgraph/Fuel.html

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Kiinan CO2 päästöt lisääntyvät vuonna 2017 noin 5% edelliseen vuoteen verrattuna. Intian vastaava luku on 13%. Yhteensä noin 750 000 kton. Vertailun vuoksi tämä on sama kuin Saksan saman vuoden kokonaispäästöt.

Aasian hiilivoiman voimakas kasvu on hyvin ollut tiedossa jo ennen Kyoton kokousta. On poliittinen valinta ettei niistä on keskusteltu. Alarmisteille on ollut paljon helpompaa fokusoida lännen ja kapitalismin ”ilmastorikoksiin”.

On kuitenkin hyvin todennäköistä että maailman suuri enemmistö valitsee halvimman energian ja paremman ravinnon ennen kuin tarvetta vähentää näkymätöntä kaasua josta useimmat eivät edes tiedä sen olemassaolosta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mielestäni olisi viisainta keskittyä nyt hieman enemmän ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor) -vetyfuusioon Ranskassa. ITER-sopimus allekirjoitettiin jo vuonna 2006. Ensimmäinen asennus-vaihe olisi nyt 2018 - 2025 välillä ja joulukuussa 2025 ensimmäinen plasma-vaihe. Koko prosessi alkaa olla jo 50% valmis.

Vuoteen 2025 mennessä, olisi myös aiheellista keskittyä ja kehittää yhä edelleen uusiutuvia energialähteitä.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265...

Raimo Karppinen

Kiitokseni puheenvuoroistasi.
Media ei valitettavasti näitä tietojasi välitä mihinkään.
Heillä on oma missionsa.
Samoin on näillä Härkösillä, jotka kommentoivat joka ainoaa ilmastoon liittyvää blogia.
Tavoite on pelottelu ja syyllisyyden tunto.
Sattumaa tai ei - heillä on myös kaupallisia ratkaisuja siihen, että energian tuotanto olisi mahdollisimman pirstaloitunut.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kuvattomalle trollille: olen tässä ainoastaan tuonut esille tietoja, jotka perustuvat yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin. Kun nähtävästi olet sitä mieltä, että anonyymeistä blogeista saa parempaa tietoa ilmaiseksi, niin sittenhän voimme lopettaa korkeakoulujen rahoituksen kokonaan.

Toimituksen poiminnat