Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Tuulivoima ja lämpöpumput

  • Sähkötehot 30.1.2019 klo 19:55
    Sähkötehot 30.1.2019 klo 19:55

Tänään on Suomen tuulivoimayhdistys ja Smart Energy Transition (linkki) olleet vauhdissa ja puhuneet sellaista potaskaa, jollaista harvoin kuulee. Helsinki kuulemma lämmitetään tuulivoimalla! Ei kuulemma tarvita kuin 170 tuulivoimalaa siihen asiaan,  lämpöpumppuja ja lämpöakkuja. Miksi muita kaupunkeja ei lämmitetä tuulivoimalla, miksi juuri Helsinki? Ja mitä Helsingissä toimivan osakeyhtiön asiat kuuluvat jollekin ulkopuoliselle taholle? Maaseudulla on miljoona taloa, jotka lämpenevät öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä, miksi ne eivät ole näiden juttujen kohde?

Suomen Tuulivoimayhdistys / Karoliina Auvinen 30.1.2019 väittää (linkki):

”Kaukolämpö voidaan tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita lämpöpumppujen, tuulivoiman, lämpövarastojen sekä kulutusjouston avulla. Teolliset lämpöpumput voivat tuottaa lämpöä suoraan kaukolämpöverkkoon, ja toinen osa lämmön tarpeesta katetaan kiinteistöjen lämpöpumpuilla. Esimerkiksi Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa (700 MW; tuulivoimaa on nyt Suomessa 2041 MW)”

Katsotaanpa Suomen sähköntuotannon ja kulutuksen tilannetta 30.1.2019 klo 19:55:

TUULIVOIMA                               50 MW / 700 kpl tuulimyllyjä 

Aurinkovoima                                0 MW

Kaupunkien CHP-voima            2919 MW, joka osin korvataan tuulimyllyillä.

Teollisuuden voima                   1779 MW

Ydinvoima                                   2800 MW

Vesvoima                                    2038 MW

Muu                                             573 MW

Tuonti                                        3021 MW

Kulutus Suomessa                   13 051 MW

700 tuulivoimalaa tuottaa siis kovimpaan sähkön ja lämmön tarpeeseen kokonaista 50 MW sähköä ja sillä pitäisi lämmittää ja sähköistää Helsinki, jonka sähkönkulutus hipoo 900 MW:n rajaa. Lämpöä kuluu tällaiseen kymimpään aikaan yli 2000 MW.

Pelkästään purettava Hanasaaren voimala tuottaa parhaillaan 220 MW sähköä ja siinä sivussa 420 MW kaukolämpöä, kun 700 tuulivoimalaa tuottaa samaan aikaan suurinpaan lämmön ja sähkön tarpeeseen kokonaista 50 MW pelkkää sähköä!

Kun Hanasaari puretaan, valtakunnan verkosta poistuu verkosta 220 MW sähköä. Millä se korvaava sähkö sitten Suomessa tehdään, kun 700 tuulivoimalaa tuottaa vaivaiset 50 MW sähköä? Ei ainakaan niillä Karoliina Auvisen 170 uudella tuulimyllyllä.
Kun sitten vielä Salmisaari ja Vuosaari lopetetaan, poistuu valtakunnan verkosta 800 MW lisää sähkötehoa. Auvisen sekä Trans Energyn mukaan tilalle tulee lämpöpumppuja jotka kuluttavat kaikkein eniten sähköä juuri kovimpien pakkasten aikaan, kun nämä 700 nykyistä tuulimyllyä tuottavat vaivaiset 50 MW sähköä. Missä tuo lopettamisten myötä lisää kadonnut 800 MW sähkön tuotantoa + tilalle tullut Auvisen mainitsema lämpöpumppusähkön kulutus 700 MW sähköä eli yhteensä 1500 MW sähköä tuotetaan tällaisena iltana siihen asti, kun taas seuraavan kerran joskus sattuu tuulemaan? Joku sanoo, että ydinvoimaloissa ja hyvä niin olisi, mutta niitä ei kannata rakentaa vain muutaman kuukauden käyttöä varten, eli siihen sähkön huippukulutukseen, joka Suomessa on talven eli tämän lyhyen lämmityskauden ajan.

Kaukolämpövaraston kustannukset

Karoliina Auvinen sanoo, että lämpövarasto on halpa ratkaisu verrattuna sähkövarastoon. Mietitäänpä asiaa hiukkasen. Fortum (linkki) rakensi Espooseen lämpövaraston, jossa on 20 000 m^3 vettä ja sen kapasiteetti on 800 MWh. Pelkästään Hanasaari tuottaa lämpöä 24 h * 420 MW = 10 080 MWh kaukolämpöä vuorokaudessa. Tarvitaan siis 13 kpl Espoon kokoista lämpöakkua, jotta saadaan yhden vuorokauden korvaava lämpö Helsinkiin, kun ei tuule ja se otetaan lämpöakusta, jossa on vettä 13* 20 000 = 260 000 kuutiometriä. Yhdellä vuorokaudella ei pitkälle pötkitä Suomen talvessa, joten jos vaikka siihen ladattaisiin 10 vrk:n lämmöt (100 800 MWh), niin sen tilavuus olisi 2 600 000 m^3. Jos se olisi kalliovarasto, niin vesiosuuden mitat voisivat olla 50 m leveys, 50 m korkeus ja 1,04 km pituus. Olen jonkun verran työskennellyt kalliorakentamisen parissa ja tiedä, ettei tuommoinen kallioluola ole ihan halpa, kun siihen laitteet asennetaan ja huoltoyhteydet yms. Lisäksi kalliolla on semmoinen ongelma, että se rapautuu ja siksi kait Oulun Toppilan kaukolämpövarasto on poistettu käytöstä. Myös lämpöä johtuu hurjia määriä kallioperään. Kaukolämpöjärjestelmän menovesihän on kovilla pakkasilla 120 C, mutta kalliovarastoon ei voi rapautumisen vuoksi säilöä kuin noin 90 -asteista vettä.  Se tuo myös omat haasteensa saada lämpö siirrettyä asiakkaille noin kylmänä talvella.

Helsingissä kuulemma lämmön viikkovarasto riittäsi talvella hyvin, koska tuulettomat jaksot ovat lyhyitä. No talvella niitä on useita niitä tyyniä jaksoja, niin missä ihmeen välissä ja millä energialla tuo valtava viikon lämpövarasto ladataan uudestaan seuraavaa talvista tyyntä jaksoa varten? Ei paljon päätä pakota nuo jutut, jotka ovat kaikissa tämän päivän lehdissä.

Lämpöpumppuja Helsinkiin

Helenin lämpöpumput tuottavat Helsinkiin lämpöenergiaa Kotka kaupungin lämmön tarvetta vastaavan määrän jo nyt (linkki) ja lisää on rakenteilla sekä lämpöpumppuja (linkki) että lämpöakku Hanasaaren entisiin öljyluoliin Mustikkamaan alle(linkki). Lisäksi Helen alkaa ostaa lämpöä taloista (linkki), joilla on käytössään lämpöpumppu, jolla saadaan riittävän lämpöistä energiaa kaukolämpöverkossa kiertävään kaukolämpöveteen (linkki). 

Viime vuonna 2018 liki kaikki Helsingin uudet talot valitsivat lämpöpumppujen sijaan kaukolämmön, kaukolämmönliittymistehon ollessa 80 MW vuonna 2018 (linkki).

Helsingin uudirakennukset eivät siis halua porata reikiä maahan, koska kaukolämpö on halvempaa (vertailua). Viime vuonna uusista isoista taloista liki kaikki liittyivät kaukolämpöön, eivätkä siis alkaneet porata reikää maahan. Jokainen taloyhtiö ja omakotitalo voi erota kaukolämmöstä, jos haluaa ja tehdä lämpönsä itse sähköllä ja maa- tai ilmalämmöllä, jos se on niin edullista, kuin tuo Karoliina Auvinen ja Trans Energy väittävät.

Tiedän Puistolassa ainakin yhden rivitalon, joka jo vuosia sitten siirtyi maalämpöön eli sähkölämmitykseen. Siinä vaan on sitten taakkana ne lämpöpumput, joiden huoltaminen ja uusiminen on talon vastuulla. Kaukolämpö on huoleton ja siksi se varmaan myös usein valitaan.

Niin ja yksi hyvä ystävä rakensi juuri omakotitalon Helsinkiin ja porasi reiän maahan sen sijaan että otti kaukolämmön. Kyllähän se mahdollista on, jos ihmiset niin haluavat tehdä, että lämpöpumppuja hankkivat, mutta tuo tuulivoima siihen asiaan liitettynä on ihan täyttä höpöä.

TUULITUEN OIKEA KOHDE

Suomessa noin 1 miljoonasta asuintalosta puolet lämpiää suoralla sähkölämmityksellä tai öljyllä. Kaikkien tehokkainat päästöjen vähentämistä olisi antaa tuo 3-4 miljardin tuulituki noille sähkö- ja öljylämmiteisille taloille, jotta voivat ostaan maalämpöpumppuja, niin saadaan aikaiseksi pomminvarmaa päästövähennystä. Tuulitukena se on pelkkää toiveajattelua ja tällaist Suomen tuulivoimayhdistyksen, Karoliina Auvisen ja Trans Energyn unelmahuttua, jossa ei ole realistisuuden häivää ja jolla eivät Suomen lämmityksen päästöt vähene grammaakaan. Tuulituki on täysin hukkaan heitettyä rahaa, jolla kaiken lisäksi raiskataan Suomen luonto, tuhotaan asumisviihtyvyys ja ihmisten terveys.

LOPUKSI

Sähkö on erittäin jaloa korkeassa potentiaalissa olevaa energiaa, josta maapallolla on huutava pula. Siksi maapallolle on rakenteilla 1200 uutta hiilivoimalaa ja monia muita voimaloita. Olisi aivan pöyristyttävää, jos tuolla 85 eur/MWh maksavalla tuulisähköllä tehtäisiin huomattavasti halvemmalla tuotettavaa lämpöenergiaa. 

On myös aika mittava ja suorastaan huvittava haaste ja siinä, että Suomi yrittää 3-4 miljardin tuulituella syrjäyttää fossiiliset polttoaineet maailmanmarkkinoilta tilanteessa, jossa maapallon energiasta 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ei Venäjä, Kiina, Saudi-Arabia, Norja, Australia, USA jne lopeta, saati vähennä maakaasun, öljyn ja hiilen tuotantoaan gramman vertaa, vaikka Suomessa tuulitukeen pantaisiin 6 miljardia euroa. Lähinnä siinä kait pohjimmiltaan onkin kysymys valtion rahan jaosta, eikä yhtään mistään muusta ja sitä näillä STY:n, Sitran ja niiden kumppaneiden päättömillä jutuilla ajetaan takaa. 

 

31.1.2019 korjauksia tehoihin 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Koeta saada kirjoituksesi myös muille foorumeille, lehtiin hieman lyhennettynä versiona.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Jaakko Ojaniemi, olen jonkin verran kirjoitellut, mutta ei se kirjoittelu mitään auta. Tuulimafia on niin voimakas tekijä, kun yhteiskunnan hillopurkki on auki, että ne tekevät propagandaansa tosiasioista piittaamatta. Rahan himo ja voima on niin äärettömän voimakas.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman tuotannossa sovelletaan omavalvontaa ilman että viranomaiset siihen puuttuvat. Esim. Fingrid ei mittaa tuulivoimaloiden kuluttamaa sähköä, se pitäisi vähentää tuulisähkön tuotannosta. Vähennetäänkö sitä jää piiloon, se on sähkön myyjän ja ostajan välinen liikesalaisuus, eikä sitä julkaista.
Fingrid ilmoittaa (osa arvioitu) tuloksia muka reaaliajassa..

Pakkaskelillä, korkeapaineen alla ei tuule juurikaan, ja tuulivoimalat kuluttavat sähköä, silti lukemat tuotannosta ovat aina plus merkkistä. Tuulivoima on ollut pelkkää valtion tuki potin jakamista muutamien sijoittajien kesken ja kun suurin osa menee vielä ulkomaisille sijoittajille niin meille ei jää kuin laskujen maksut ja suuret ympäristö- ja terveyshaitat.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Onhan tuossa tuulivoimaydistyksen juttussa sen verran totta, että vaikkapa kuutiometreillä mitattuna lämpöakku on halvempi kuin sähköakku.

Keravalla on viime vuosituhannella rakennettu aurinkokylä, jossa oli kalliovarasto lämpöakkuna ja lämpöpumppu "lämmöneristeenä". Lämmön oli tarkoitus riittää kylmimmän ja pimeimmän talven yli rivitaloyhtiölle, kun muuna aikana aurinkolämpökeräimet pitivät huolta lämmön tuotannosta. Taloyhtiö siirtyi varsin pikaisesti tavalliseen kaukolämpöön.

Viikissä on jotain samoja elementtejä otettu käyttöön, vaan ei sitä kalliolämpövarastoa, näin olen käsittänyt. Eli ettei siinä Keravallakaan kaikki ollut pielessä, mutta ...

Selvennän vielä, ettei Keravalla ollut ollenkaan kyse tuulivoimasta, mutta paljon samankaltaisuutta tuossa mielestäni kuitenkin on.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Risto Jääskeläinen, se on totta, että lämpöakku on halvempi kuin sähköakku ja siksi niitä on käytössä. Helsingissä on useampikin ja ne soveltuvat kaikkein parhaiten lyhytaikaiseen säätöön. Esim. keväällä päivällä aurinko paistaa lämpimästi ja yöllä voi olla oikein kylmä. Tuolloin päivällä valtakunnassa kuluu paljon sähköä, mutta yöllä ei. Niinpä päivällä tuotetaan CHP:llä enemmän sähköä, mitä sitä vastaavan kaukolämpötehon kaupungin kulutus on. Yöllä taas sähköä tuotetaan vähemmän eikä sitä vastaava kaukolämpö riitä kaupunkiin, niin otetaankin se lämpö lämpöakusta sen sijaan, että käynnistettäisiin öljykattila. No näitä tilanteita on niin monia, ettei niitä kannata alkaa selittämään. Pidempiaikaiseen lämpimän veden varastointiin ne soveltuvat erittäin huonosti. Ruotsissa kokeiltiin tuollaista valtavaa pitkän ajan kaukolämpövesivarastoa huonoin tuloksin ja hanke haudattiin samaan tapaan kuin nuo aurinkotemppelit. Ja kuten sanoin, Toppila on kuulemma hyljännyt oman kallioakkunsa.

Mutta siis nuo tuulivoimayhdistyksen masinoimat jutut lähtevät siitä, että Suomessa olisi joskus ylimääräistä sähköä tarjolla, jolla vettä lämmitettäisin. En tiedä koska on sellainen tilanne ollut. Lisäksi niistä konsulttien ja teekkareiden jutuista puuttuu se, miten tuo lämpöakun veden lämmittäminen tehdään tuulisähköllä. Sitä varten on investoiva jonkun sortin sähkökattilaan, jossa sähkövastuksilla kuumennetaan vettä. Kustannus sekin.

Tiedän ja muistan kyllä tilanteen, jolloin sähköä on ajoittain ollut liikaa valtakunnan verkossa. Se oli silloin, kun edellinen Olkiluoto valmistui. Silloin suunniteltiin sähkökattiloiden rakentamista Helsinkiin, koska höyryturbiineiden jatkuva pikasulkuun laittaminen öiden ajaksi rikkoi niiden laitteita kalliilla tavalla. Luulen, tai olen jopa ihan varma, että vastaavia tilanteita tulee eteen, kun uusin Olkiluoto alkaa tyrkätä 1700 MW sähköä verkkoon. Luulen jopa, että Helsinki parhaillaan varautuu siihen tilanteeseen ja siksi rakentaa lisää noita lämpöakkuja. Kauan ei taida mennä siihenkään, että tekevät sähkökattilan, jolla halvan sähkön aikaan lämmittävät kaukolämpövettä. Se tulee kannatavaksi sitäkin kautta, että uusiutuvan energian kautta kaukolämmön polttoaineiden kustannukset nousevat ja sitä kautta sähkö tulee kilpailukykyiseksi ihan suoralla sähkölämmitykselläkin, jota tuo kaukolämpöakkujen lämmittäminen edustaa. Niin ja Helsingissähän on muinoin ollut sähkökattiloita varalla energianhuoltovarmuusmielessä, mutta ne on purettu pois, eli kokemusta siitäkin siellä on.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"On myös aika mittava ja suorastaan huvittava haaste ja siinä, että Suomi yrittää 3-4 miljardin tuulituella syrjäyttää fossiiliset polttoaineet maailmanmarkkinoilta tilanteessa, jossa maapallon energiasta 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ei Venäjä, Kiina, Saudi-Arabia, Norja, Australia, USA jne lopeta, saati vähennä maakaasun, öljyn ja hiilen tuotantoaan gramman vertaa, vaikka Suomessa tuulitukeen pantaisiin 6 miljardia euroa. Lähinnä siinä kait pohjimmiltaan onkin kysymys valtion rahan jaosta, eikä yhtään mistään muusta ja sitä näillä STY:n, Sitran ja niiden kumppaneiden päättömillä jutuilla ajetaan takaa.

Kertomiasi faktoja tuskin kukaan pystyy kumoamaan, päätellen kommenttien vähäisyydestä.
PS. USA on ainoa suuri tai keskisuuri valtio joka todella on vähentänyt päästöjään sitten Pariisin sopimuksen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Uusiutuvaa energiajärjestelmää ei mitoiteta siten, että korvataan CHP-laitos yhdellä tuotantotavalla ja, sen ollessa tuulta, varastolla. Uusiutuva energiajärjestelmä on monen eri teknologian muodostama kokonaisuus. VTT:n luulisi tämän ymmärtävän.

En tiedä onko Helsingille mallinnettu uusiutuvaa energiajärjestelmää. Espoolle on. Lämpöakkukapasiteettia tarvitaan 5 GWH, siis noin viisi samanlaista tötteröä lisää kuin Suomenojalla jo on. Lisäksi lämpöä tuotetaan polttamalla jätteitä, biokaasua ja synteettistä kaasua.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Tuo Smart Energy Transitionin selvitys on juuri sellainen 100 % uusiutuvaa -skenaario Helsinkiin. Sekin tosin hyväksyy ydinvoiman sähkön tuotantomuodoksi. Toisin kuin Jyrki antaa ymmärtää, kyseinen selvitys ei väitä, että lämmitys tehtäisiin 100 % lämpöpumpuilla, vaan järjestelmässä on monia eri tekniikoita CHP-tuotannosta lähtien. Myös synteettiset polttoaineet on mukana.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Matti Nurmi, olen täysin samaa mieltä kanssasi. Tuulisähköä heitellään kuin helppoheikit sinne sun tänne, vaikka sitä tulee miten sattuu. Samoten tuo sähköautohomma. Siitäkin puuttuu realistisuus aivan täysin. Siis sekä sähkön tuotannon suhteen kuin sen suhteen, mikä vaikutus Suomen sähköautoilla olisi globaalisti tilanteessa, jossa esim. lentomatkustaminen kaksinkertaistuu vuoteen 2037 mennessä. Eikä se globaali energiankulutuskaan vähene, koska vuoteen 2030 mennessä maapallolle syntyy noin 1 miljardi energiaa kuluttavaa ja autoilevaa asukasta lisää.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Lauri-Pekka Alanko, huulivoimaa tosiaan! Hallitus on huumorintajuinen, kun noita spedejä rahoittaa kärräämällä niille miljarditolkulla rahaa, vaikka tulos on tuo mikä on, kun katselee tätä tavanomaista tammikuista sähköntuotantotilannetta.

En tiedä kuin eilen illalla nauratti niitä asiakkaita, jotka ostavat tuulivoimaa ja jakavat tuon 50 MW keskenään. Monet kotitaloudet, sairaalat, firmat ovat tuulivoiman ostajia. Pelkästään Google käyttää yli 100 MW tuulisähköä ja eilen sitä syntyi 50 MW. Sehän on suoranainen petos myydä tuulivoimaa tuollaisena päivänä!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuo Aallon uutinen vaikutti kokonaisuudessaan ihan asialliselta. Kun Aallon vaihtoehto ilmeisesti ei kelpaa, niin mielelläni kuulisin blogistin näkemyksen, miten sitten Helsingin kaukolämmön tuotanto pitäisi ratkaista, kun kivihiilen polttaminen jätetään pois.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Kalevi Härkönen, kirjoitin siitä blogin, jonka sinäkin luit. Mutta kerrataan. Helen on osakeyhtiö, joka toimii vapailla kilpailuilla sähkömarkkinoilla ja tuottaa kaukolämpöä samalla tavalla kuin kaikki muutkin osakeyhtiöt niitä koskevien lakien puitteissa eli niin, ettei se saa tahalleen tuhota talouttaan.

Aaltoyliopiston juttua kommentoin siinä mielessä, että se täysin utopistinen ja typerä, koska ei jalolla ja kalliilla sähköenergialla kannata tehdä lämpöä varastoon, joka ei sitten talvella riitä kuin korkeintaan viikoksi, kun se on sitten tyhjä. Talvi kuitenkin on 4 kuukauden mittainen, jolloin latausenergiaa ei ole tarjolla. Aikmoinen mittakaavavirhe siis koko hommassa, vaikka sen usean asioita ja kokonaisuuksia ymmärtämättömän mielestä kuulostaakin hienolta. Ja miksi lämpöpumpuilla ja tuulisähköllä ei lämmitetä ensin öljylämmitteisiä pientaloja ja tehtaita, jos sitä on yllin kyllin tarjolla? Olisivat Lappia lähempänäkin, niin ei syntyisi siirtohäviöitäkään.

Energiapuolella miljardien investoinnit tehdään 25-50 vuoden tähtäimellä eli 3 kuukauden kvarttaalitalous ei sitä ala koske, vaikka yleisesti niin luullaan. Siksi kaikki energiantuotannon rakenteeseen liittyvät päätökset pitää tehdä kestävän kehityksen mukaisesti luonnon varoja säästäen. Samalla pitää Suomessa toimia EU:n päästö- yms lakeja noudattaen yhteisen päästökaupan piirissä.

Pikkuhiljaa hiilestä ydinvoimaan siis ja mieluiten rakentamalla CHP-reaktori riittävän lähelle Helsinkiä. Siitä sitten saadaan sähkä ja lämpöä luotettavasti läpi talven myös tyynellä säällä. Thoriumlämpö on varauksin hyvä rakaisu, mutta sen mukana tuoma sähkövaje Helsingin ja Suomen alueella on ratkaistava, kun siinä samalla poistuu sähkön tuotantoa liki 1000 MW Helsingin alueelta alueelta ja se on jollakin tavalla tuoettava erillissähkönä myös tuollaisena päivänä kun ei tuule

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26502...

Minusta Helenillä näkyy olevan tervepäinen strategia. Kuten sanottu, osakeyhtiö vastaa siitä ihan kuten vaikkapa KONE OY:ssa, jota ei jostain kumman syystä konsulltien toimsta neuvota yhtä paljon kuin HELEN OY:ta, vaikka puuhissi voisi olla kova sana.

Mikä tässä Härkönen sinun mielestäsi pitäisi tehdä toisin?

https://www.helen.fi/yritys/vastuullisuus/vastuull...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Talvella tuulivoima tuottaa enemmän kuin kesällä, mitään 4 kuukauden energiatonta jaksoa ei tule.

Ydinkäyttöisessä CHP-reaktorissa olisi muutama haaste siinäkin. Ydinvoimahankkeiden rakentamisaikataulut ovat aivan liian pitkiä vaadittaviin päästövähennyksiin nähden. Rahoitusta tällaiselle megainvestoinnille tuskin mistään löytyy. Ydinvoimalaki pitäisi kirjoittaa uusiksi. Ja jos koko Helsinki saisi lämpönsä yhdestä ydinvoimalasta, olisi järjestelmä hyvin haavoittuvainen.

Minä en mitään mainittavaa ristiriitaa löydä tuon Helenin strategian ja Aaltoyliopiston uutisen välillä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Oliko ensimmäiseksi mainittu väitöstutkimus myös tehty kauppapuolella?

Tuosta lämpöpumppujen käytöstä kaukolämmitykseen tiedustelisin, että päästäänkö nykyisillä isoilla lämpöpumpuilla kaukolämmössä tarvittavaan n. 120 °C lauhdutuslämpötilaan?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Näyttäisi olevan tehty energiatekniikan puolella.

Muistelen, että tällä hetkellä suurin kaukolämpöverkon lämpöpumppuvoimala sijaitsee Drammenissa.

https://www.bbc.com/news/business-31506073

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #26

Tulivat kuin apteekin hyllyltä, kiitos. Hiukan jää Drammenissä tuo kaukolämpöveden lämpötila Suomessa mitoitukseen käytetystä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Paras juttu tuulivoimaloiden tukirahan edullisuudesta tuli STY:n Johtajan esittämänä: "euron tuki tuulivoimalle tuo jopa yli kymmenen euroa takaisin yhteiskunnalle", ettäk ihmettel, ei ole mitään hätää, 4000 miljoonan tuki tule STY:n takuulla kymmenkertaisesti takaisin = 40 miljardia, ihan tuulesta..

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Miksi hesan tuulivoimalat pitää pystyttää muualle? Kyllä sielläkin tuulee ihan samalla tavalla eikä emmakarien tarvii enää polttaa fossiilista polttoainetta päästäkseen niitä halaamaan.

Nyt muuten tuulivoimaa tulee hirmut 15Mw valtakunnanverkkoon, onneksi niin vähän.

Tää oli aika hauska.
"Sähkövarastot ja asuintalojen kulutusjousto sopivat ratkaisuksi sekuntien ja tuntien pituiseen vaihteluun, mutta lämpövarastoilla voidaan kattaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia."

Tottakai tsadilaiset ihan vapaaehtoisesti joustaa sähkönkäytössä vaikka päiviä, luulen että jos vihreä hirttolanka tekisi kallupin niin selvä enemmistö oikein haluaisi joustaa.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Jos se olisi vain tuulivoiman rakentajien halusta kiinni, niin Suomenlahden rannikolla olisi paljon enemmän meri- ja maatuulivoimaa kuin nyt on. Asukkaat, erityisesti kesäasukkaat, ovat yksi vastustaja, mutta suurempi tekijä on Puolustusvoimat. Ovat huolissaan tutkalaitteiden toimivuudesta, sattuneesta syystä tämä on isompi huoli Suomen- kuin Pohjanlahden suunnalla.

”Merialue Kaakonkulmalta Hankoniemeen asti on kiellettyä aluetta”, sanoo insinööri Jussi Karhila Pääesikunnan operatiiviselta osastolta.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005889432.html

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Juuri nyt tuulivoiman tuotto 15 MW, joka lienee jokin perusarvio mittaamattomalle määrälle. Toisin sanoen tuulivoima 0 MW.

Säästämme nyt 15 €/MWh, kun ostamme Ruotsin vesivoimaa tuulivoiman tilalle. Huomattavaa myös, että yhtään ainoata grammaa CO2-päästöjä ei saada aikaan, kun aikanaan tuuli alkaa pyörittämään myllyjä. Ostamme vain vähemmän Ruotsin vesivoimaa. Vihreä sähkö korvaa vihreän sähkön.

Tuulivoima, suurta humpuukia

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Jaakko Ojaniemi, juuri näin! Suomen sähköstä tuotetaan alle 10 % hiilellä juuri tällaiseen kriittisimpään aikaan, ku tarvitaan myös lämpöä ja kun vaikkapa samassa sähköverkossa olevassa Virossa sillä tuotetaan 90 % sähköstä ja sitä tuodaan langat punaisena Suomeen. Samoten tuulivoimaa Tanskassa hiitä palaa yllin kyllin, Saksasta ja Portugalista puhumattakaan.

Se on sitten makukysymys ja yksi oma rahanpuhalluksensa, jos tämä talven huippusähkö tuotetaan Wärtsilän dieseleillä tai kaasuturbiineilla, kun sitä ei Helsingissä, Espoossa, Turussa, Vaasassa jne synny. Mikä mahtaa olla tilanne Jyväskylässä, riittääkö turvetta ja biomassaa vai palaako hiili? Entä Kuopio, Vantaa ja Rovaniemi? Olisiko tuulisähkö ja lämpöakut niissä parempi vaitoehto kuin hiilikasa? Niille se 170 myllyä voisi jopa joskus riittääkin, niin ei tarttis hiiltä kuskata rekalla ja Saimaan kanavaa pitkin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Vähän asian vierestä , koska itse asiasta täysin samaa mieltä.

"TUULITUEN OIKEA KOHDE

Suomessa noin 1 miljoonasta asuintalosta puolet lämpiää suoralla sähkölämmityksellä tai öljyllä. Kaikkien tehokkainat päästöjen vähentämistä olisi antaa tuo 3-4 miljardin tuulituki noille sähkö- ja öljylämmiteisille taloille, jotta voivat ostaan maalämpöpumppuja, niin saadaan aikaiseksi pomminvarmaa päästövähennystä."

Olen asiaa ´tupakka-askin kanteen laskeskellut´ja tullut seuraaviin ajatuksiin.

1. Maalämpö asennettuna maksanee n. 20.000 euroa => se maksaa itsensä takaisin tolkullisessa ajassa ( n. 10 vuotta) , jos perheessä on aikuisten lisäksi muutama teini lämmintä vettä lutraamassa . Lapsettomalle pariskunnalle kannattamaton taloudellisesti ajatellen.

2. Ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1500-2000€ ja oikein käytettynä maksaa itsensä takaisin 3-4 vuodessa oli lämmitysmuoto mikä tahansa.
Oma kymmenkunta vuotta vanha pumppuni vähensi suoraa sähkölämmitystä n. 5000 kWh vuodessa => eli säästö n. 500€/vuosi. ( Minä tai lähipiirini ei ole tekemisissä ilmapumppubisneksessä.)

Eli lienee taloudellisempaa - jos siis tukemaan alettaisiin- tukea ilmapumppujen asennusta.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Itse asiassa tämä parjattu Smart Energy Transtition on nimenomaan ehdottanut sähköveron merkittävää laskua, jotta öljylämmitystä olisi kannattavampaa korvata lämpöpumpuilla ja maalämmöllä.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Seppo Viljakainen, ei se ole asian vierestä, vaan kun fossiilisia polttoaineita halutaan syrjäyttää lämmön tuotannossa, kuten noissa jutuissa ajetaan takaa ja vielä lämpöpumpuilla, niin se pitää tehdä tehokkaasti, eikä tällaisen toiviotouhun kautta, jolle vielä keksimällä keksitään näitä kaukolämpöjuttuja, vaikka Suomessa on huutava pula sähköstä juuri kylmimpään aikaan.

Suomessa on 190 000 öljylämmitteistä pientaloa, jotka kuluttavat noin 460 miljoonaa litraa öljyä. Antamalla tuulituki noille taloille, saataisiin mittavat päästövähennykset.

Suomessa on n. 800 000 suoralla sähköllä lämmitettävää taloa. Antamalla tuulituki noille taloille, sähkön kulutus putoasi niiden talojen osalta huomattavasti juuri kylmimpään aikaan, kun sähkön tarve Suomessa on suurimmillaan ja tyynen ilman vuoksi sähkö tuotetaan vaikka niissä Wärtsilän dieseleissä, jos CHP on purettu.

Mutta kuten sanoin, ei tässä tuulitukitouhussa ole tavoite päästöjen vähennys, vaan rahan siirto oikeisiin taskuihin.

Martti Nurmi

Kaipaisinkin nyt vaikka Aalto-yliopistolta, kun Helen sille kertoisi nykyisen energiantuotannon perusteet, visiota siitä, miten energia tuotetaan, niin sähkön kuin lämmönkin osalta vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden periodeilla. Millaisia investointeja se edellyttää ja mitä se energia veronmaksajille maksaa? Samalla tulisi tehdä riskianalyysi sellaisesta tilanteesta, ettei Helsinkiin voida energia tuoda, vaan sen tulee olla omavarainen. Kaupungin energiatase ja laskut tulisi kertoa veronmaksajille kuukausittain!

Tätä sitten vaan seurattaisiin, että miten teoria ja käytäntö kohtaa. Olisi poliitikoilla muutakin seuraamista kuin paljonko Jokeri ylittää hyväksytyn budjetin. Että pannaanko lisää veronmaksajien fyrkkaa metro-mittakaavassa.

Johonkin vastuuseen nämä visionäärit tulisi saada tämän luokan mokista, mitkä meillä on edessä. Jos veronmaksajat tietäisi, mihin tämä johtaa, muutama johtaja lähtisi muualtakin, kuin Helsingin kaupungilta.

Blogistille haluan osoittaa syvän kiitollisuuteni siitä, että joku, joka todella tietää, jaksaa näihin puuttua. Omat toimeni ovat sivunneet Helsingin kaupungin sähkölaitosta vuodesta 1978. Sillä energialaitoksella en koskaan työskennellyt, Vantaan puolella kyllä. Sen sijaan tein Helsingin energialaitokselle ja sen valvonnassa, jatkuvasti töitä. Siinä näki miten instituutio kehityi. Minusta ei aina todellakaan siihen parempaan suuntaan.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Koska siihen varsinaiseen SET:n raporttiin ei ollut tässä blogissa linkkiä, niin jaetaan se tässä: http://smartenergytransition.fi/wp-content/uploads... Toivottavasti blogaaja on sentään selannut sen läpi ennen bloginsa kirjoittamista eikä kirjoittanut vain linkkaamansa Tuulivoimayhdistyksen lyhyen tiedotteen perusteella.

Raporttia on ollut tekemässä Aalto-yliopiston lisäksi myös VTT:n tutkijoita. Raportissa *ei* ole mallinnettu 100 % tuulivoimalla lämpiävää Helsinkiä, vaan mukana on myös Salmisaaren CHP-laitos, mutta biomassalle vaihdettuna, samoin kuin paljon lämpökeskuksia, jotka käyttävät joko biomassaa tai erilaisilla power-to-x -tekniikoilla tuotettuja polttoaineita (eli tuotetaan polttoaineita silloin, kun tuulisähköä on liikaa ja käytetään niitä silloin, kun ei tuule). Tällaiset raportit eivät ikinä ole mitään ehdottomia totuuksia, vaan keskustelunaloittajia ja mahdollisten polkujen hakemista.

Sitten muutama faktankorjaus:
- Hanasaaren tehot ovat 210 MW sähköä ja 420 MW lämpöä, ei 500 MW lämpöä
- Salmisaaren ja Vuosaaren laitosten yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti ei ole 700 MW, vaan 800 MW
- Kaukolämmön menovesi ei ole enää pitkään aikaan ollut 120 astetta. Tarkistin mittaukset parin viime vuoden ajalta ja 100 astetta ylitettiin vain pahimmilla pakkasilla. Silloinkaan ei ylitetty 110 astetta.
- Tuulivoiman tuotantokustannus ei enää nykyisellä tekniikalla ole lähelläkään 80 €/MWh, vaan puhutaan jo paljon alhaisemmista hinnoista. Itse asiassa Suomessa on jo suunnitteilla yhdeksän eri tuulipuistoa, joille ei tulla maksamaan euroakaan valtion tukea, koska hankkeet eivät ole sellaista edes hakeneet. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1289-Ilm...

Martti Nurmi

"Tuulivoiman tuotantokustannus ei enää nykyisellä tekniikalla ole lähelläkään 80 €/MWh, vaan puhutaan jo paljon alhaisemmista hinnoista."

Kyllä se on veronmaksajalle maksanut sen, jopa enemmän.

Merkityksellistä tässä kaikessa hullutuksessa on se, että nämä "asiantuntijat" tulee saada omavelkaiseen vastuuseen, mikäli he puhuvat potaskaa.

Asetelma on sama, jossa sähköinsinööri, joka on vastuussa sähköasennusliikkeen työturvallisuusvastuusta on aina ollut. Jos keikalla kuolee asentaja, on suuri vaara, että insinööriä syytetään kuolemantuottamuksesta, vaikka kuollut olisi ollut täysin pätevä sähköasentaja.

Kuuntelin juristin perusteluja tähän: "Asiantuntija ei voi ajaa oikeudessa menestyksellä juttuaan sillä perusteella, että hänelle on sattunut vahinko, koska jos hänelle voisi sattua vahinko, hän ei olisi ollut asiantuntija".

Jumala ja sähköliikkeen asennuksista vastaavat eivät tee virheitä, tai jos tekevät, toinen vaan vastaa.

Aalto-yliopisto kouluttaa asiantuntijoita. Jos tulos on jotain muuta, miten tulee mitata koulutusvastuun rangaistus? VTT:n tutkijoilla on joskus ollut mainetta "tutkijoina".

Mikäli Helen lähtee hurlumhei politiikkaan energiatuotannossa, tulee sanktiot kanssa mitoittaa sen mukaan. Jos ja kun sitä lämpöä tai sähköä ei tule, pitää sakko olla eri dekadeissa, kuin jossain takahikiällä. Vuorokauden katko = vuoden energiat ilmaiseksi + vahingot, koska riskiähän ei ole, niinhän vakuutetaan.
Tähän tulee lukea myös sanktiona se, että kaupunki ei ole omavarainen. Veronmaksajille tulee korvata se, että joudutaan ostamaan omaa tuotantoa, sitä entistä, kalliimmalla muualta.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Tuulivoima ei ole koskaan maksanut veronmaksajille 80 €/MWh, koska tuulivoiman syöttötariffi ei toimi noin. Valtio on maksanut tukea takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välisen erotuksen, ei koko takuuhintaa. Esim. viime kvartaalin sähkön markkinahinnan keskiarvo oli 49,59 €/MWh. Näin ollen valtion maksettavaksi jäi vain 83,50-49,59 = 33,91 €/MWh.

Toisekseen, puhut nyt 10 vuotta vanhasta voimalatekniikasta, joka tosiaan tarvitsi valtion tukea rakentuakseen. Tämän päivän tekniikalla rakennettava tuulivoima ei tukea tarvitse, kuten antamastani listasta käy ilmi. Lisäksi sotket takuuhinnan ja tuotantokustannuksen. Koska uusille laitoksille ei tukea tule, vain tuotantokustannuksella on väliä. Puhun tässä yhteydessä investoinnin sisältävästä kustannuksesta eli LCOE:sta. Se on uudella tuulivoimalla 2020-luvulla luokkaa 40-50 €/MWh ja sellaisen kapasiteetin rakentamisesta myös SET puhuu.

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #32

"Tuulivoima ei ole koskaan maksanut veronmaksajille 80 €/MWh, koska tuulivoiman syöttötariffi ei toimi noin. Valtio on maksanut tukea takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välisen erotuksen, ei koko takuuhintaa."

Upeeta päättelyä! Fantastista! Mistä se valtio sen rahan saa? Olisiko veroilla jotain tekemistä asian kanssa? Mahtavaa Mirka! Oletko työllistetty?
Paljonko on maksettu investointitukea, jotta mylly on pystyssä? Maksoiko sen veronmaksaja?
Se veronmaksaja, joka maksaa sopimuksensa mukaan, maksaa yleensä jotain muuta kuin pörssihinnan. Se veronmaksaja, kuluttajana, maksaa myös siirtomaksun ja mitä siinä siirtomaksussa maksetaan huulisähköjen vaatimasta verkkojen vahvistamisesta, pörssitoiminnasta? Se maksaa myös kaiken sen infran, että tuuli, so. huulisähkö on verkkoon liitettävissä ja että se on ongelmajätteenä jonnekin työnnettävissä, koska vaikka ei olisi kulutusta, se koko raha maksetaan sen ongelmajätteen, sen tuulisähkön tuottajalle, myös ylituotantotilanteessa. Siksi siirtohinta on, mitä on, veroparatiisien lisäksi.

Mietipä muuten, millä rahoilla se Helenin infra on rakennettu ja missä ajassa? Otapa selvää, paljon sähkölaskussa on veroja.
Tiedätkö yhtään kuinka monta sataa miljoonaa on laitettu tuotetukia tuulivoimaan. Mistä se raha on tullut? Miljardi on kohta pelkkä vitsi?
Mutta tähänhän on ratkaisu. Jos tuulivoimabisnes ei toimi kuten Mirka sanoo, Mirka maksaa erotuksen. Eikö?
Koeta ottaa edes selvää, millä hinnalla tuulisähköä myydään pörssissä eteenpäin. Sähkön markkinahinnan keskiarvo ei vertailuperusteena vaikuta siltä, että olisit kovin fokusoitunut, kävisit kaikilla sylintereillä.

Sikailun pohdintaa vuosi sitten:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242885-eihan-tass...

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä Vastaus kommenttiin #35

Sanoit, että tuulivoima maksaa veronmaksajalle 80 €/MWh. Se nyt vaan on numeroiden valossa virheellinen väite, kun oikea luku on noin puolet siitä. Itse asiassa lakiin on kirjoitettu leikkuri, joka rajaa maksettavan tuen maksimimäärän 53,5 €/MWh:iin. Toinen leikkuri taas leikkaa tuen nollaan silloin, kun sähköä on niin paljon, että hinta putoaa negatiiviseksi. Sellaista tuntia ei vain tähän mennessä ole Suomessa ollut. Tanskassa ja Saksassa kyllä, mutta siellä ei tällaista leikkuria lakiin ole kirjoitettukaan, mistä suomalaiset lainkirjoittajat ymmärsivät ottaa opikseen.

Jos laitos on hyväksytty syöttötariffijärjestelmään, sille ei enää saa myöntää investointitukia ja vastaavasti investointitukea aiemmin saaneet laitokset eivät päässeet syöttötariffijärjestelmään.

Tuulivoima maksaa ihan itse sen infran, jolla se liitetään valtakunnan verkkoon. Siitä pitää valtionyhtiö Fingrid huolta laskuttamalla tuulivoimalta tarvittavat liittymismaksut sekä myös jatkuvaa maksua jokaisesta verkkoon syötetystä megawatista. Tai jos tuulivoimala on liitetty paikallisverkkoon, maksun perii paikallinen yhtiö. Tuulivoima maksaa, kuten muutkin sähköntuottajat, myös ennustevirhemaksua silloin, kun se tuottaa sähköä eri määrän kuin on kyseiselle tunnille luvannut.

Mitä verkon vahvistamiseen tulee, paljon enemmän resursseja Fingridillä on mennyt siksi, että Hanhikivelle ja Olkiluotoon on tulossa isoja yksikköjä, joiden sähkö pitää saada kulkemaan sinne, missä on kulutusta ja siihen, että Fingridillä on tarpeeksi varakapasiteettia, kun Olkiluoto 3 putoaa verkosta. Eikä se Äänekosken tehdaskaan ollut ihan pikkujuttu sähköverkon kannalta, Talvivaara oli myös yksi verkon vahvistamista vaatinut projekti. Mitä olen Fingridin ihmisten kanssa jutellut / seminaariesityksiä kuunnellut, tuulivoima ei ole ollut mikään ongelma näihin isoihin hankkeisiin verrattuna. Mutta tähänkään ei ole käytetty veronmaksajien rahaa, vaan rahat peritään sähköntuottajilta ja -käyttäjiltä - myös niiltä ulkomaisilta omistajilta.

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #37

Jos takuuhintaa saadaan vaikka 84 euroa ja pörssissä maksetaan 0 euroa, veronmaksaja maksaa joka sentin takuutariffin megawattitunnista, lopulta. Jos ei, kuka sen maksaa? Kuka Helenin tuotot maksaa? Kuka maksaa koko sen rahan, joka Helenin kassaan tulee?

Muuta -esim. investointituista:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/...
http://tuulivahinko.fi/

Toimittajien toivoisi tutkivan tosiasiallisia tukieuroja, projekti, projektilta. Tukienhan tulisi olla julkisia. No vaikka UPM:n tukien kanssa menee toimittajalla aikaa, mutta osa tuulivoimatuista on helposti saatavissa tietoon -siis osa.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Mirka Mäkelä, kiitos tiedoista!

Blogin lähtökohta oli Suomen tuulivoimayhdistyksen tiedote ja Karoliina Auvisen siihen kirjoittama juttu sekä tämä Aalto-yliopiston tiedote, jossa sanotaan:

"Kaukolämpö voidaan tuottaa täysin ilman fossiilisia polttoaineita - myös Helsingissä. Muutos onnistuu lämpöpumppujen, tuulivoiman, lämpövarastojen sekä kysyntäjouston avulla. Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa (700 MW), jotka voitaisiin rakentaa tuuliolosuhteiltaan ihanteellisille alueille esimerkiksi Pohjanmaalle tai Lappiin." https://www.aalto.fi/fi/uutiset/kaukolampo-voidaan...

Itse tutkimusta en ole lukenut, mutta kun tiedetään, että eilen illalla Suomen kaikki 700 tulivoimalaa tuottivat 50 MW ja tänään talvisena päivänä ovat tuottaneet tuota vieläkin vähemmän ja nyt parhaillaan kaikki 700 tuulivoimalaa tuottaa 25 MW, kun Helsingin alueen lämpökuorma on vähintään 2000 MW, niin ainakin tiedottaminen on täyttä tuulipropagandaa sekä Suomen tuulivoimayhdityksestä että Aalto-yliopistolta/Trans Energyltä. Ei 170 tuulivoimalaa pysty tuottamaan Helsingin kaukolämpöä, vaikka se tehtäisiin lämpöpumppujen kautta + Hanasaaren lopettamisen myötä menetettävää 220 MW sähkötehoa puhumattakaan että ne tuottaisivat koko Helsingin lämmön ja kaiken nyt muissa voimaloissa syntyvän sähkön, kuten tiedotteesta voi ymmärtää. Onko muuten Helen tilannut tuon tutkimuksen vai kuka sen maksaa?

Tuulivoiman sähkön hinta on 85,30 eur/MWh, kun tuet ovat mukana, eli sen se tulee maksamaan yhyeiskunnalle. Se on sitten toinen juttu, jos nekin alkavat toimia markkinaehtoisesti. Muutama markkinaehtoinen mylly ei kovin paljon tuota kustannusta alenna.

Mitä tehoihin tulee, niin korjaa niitä tekstiini:

- Hanasaaressa aikanaan sähkötehot olivat 113 + 114 MW ja niille tehtiin tehonkorotus, joten oletin niiden tuottavan 240 MW. No Helenin sivuilla lukee 220 MW, mutta sinä tiedät sen olevan 210 MW. Ehkä se 210 MW on sitten teho ilma omaa käytöä tai jollakin muulla menovden lämpötilalla kuin 90 C, vai? Pikkasen se on saivartelua noita korjailla, koska ne eivät ole tässä oleellinen asia, mutta toki oikein ne on oltava. No oli niin tai näin, se on se 210 MW sähköä melkein 10 kertaa enemmän, kuin mitä 700 Suomen tuulivoimalaa tuottaa tällä hetkellä.

- Hanasaaren lämpötehon laitoin yläkanttiin, kun ajattelin K7:n tuottavan myös kaukolämpöä, mikä on mahdollista tällaiseen aikaan, kun lämpöä tarvitaan. Ja sähköäkin siinä samalla tulee muutama MW lisää, kun K7:llä nostetaan menoveden lämpötilaa.

- Kaukolämmön menoveden mitoitus kuitenkin lienee 120 C, vaikka Helenissä ollaan ajettu alemmilla lämmöillä. Ylin lämpötila tulee kysymykseen vain kovimmilla pakkasilla. Mutta eikö kaukolämpöjärjestelmään kytkettävät laitteet tulisi mitoittaa mitoituslämpötilojen mukaan, eikä sen mukaan, mikä on yleisin käytölämpötila? Ennen vanhaan ainakin pidettiin kiinni mitoituslämpötiloista.

Käyttäjän MirkaMkel kuva
Mirka Mäkelä

Ei, Helen ei ole tilannut tätä tutkimusta, vaan se on tuon Smart Energy Transition -hankkeen tuotantoa.

Toistan itseäni: Kyseinen tutkimus ei väitä, että Helsingin lämmitys pystytään hoitamaan 100 %:sti lämpöpumpuilla. Se on täysi olkiukko ja siksi jo blogauksen lähtökohta on väärä. Mukana on niin bio-CHP:tä, lämpökeskuksia, sähkökattiloita kuin isoja lämpövarastoja. Huippukuormia on hieman leikattu kulutusjoustolla, mikä ei tarkoita sitä, että asukkailta katkaistaan lämmöt tunneiksi, kuten täällä ovat jotkut pelotelleet.

Tuulivoima ei maksa yhteiskunnalle 83,5 €/MWh, vaan paljon vähemmän. Jos lasket mukaan myös spot-sähkön hinnan, voit yhtä hyvin sanoa, että hiili-, kaasu- tai mikä muu sähkö tahansa maksaa yhteiskunnalle 61 €/MWh (spot-hinta tänään).

Toinen vastaavan tyyppinen selvitys julkaistiin BIOS-tutkimushankkeen toimesta myös joulukuussa. Sitä oli tekemässä Valor Oy:ssä nykyisin työskentelevä Seppo Ruohonen. Tätäkään selvitystä ei Helen tilannut, mutta siinä on hahmoteltu neljä erilaista polkua. http://bios.fi/files/Tiekartta%20hiilineutraaliin%...

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #40

Jos Helen ei ole linkinkään osoittamaa tilannut, mihin se on sitoutunut ja onko vastaavaa tiekarttaa, johon Helen on sitoutunut?

Millä rahalla Helen tekee investointeja? Kenen rahaa se on?

Käyttäjän KaroliinaAuvinen kuva
Karoliina Auvinen

Lämpimät kiitokset jo Mirka Mäkelälle tässä jutussa olevien virheiden oikaisemisesta. Niitä tosiaan riittää. Jyrki Itkonen kritisoi virheellisin argumentein Smart Energy Transition -hankkeen tutkimusta, joka on tehty Strategisen tutkimusneuvoston rahoituksella täysin riippumattomasti esim. Helenistä tai Suomen Tuulivoimayhdistyksestä. Ennen kuin tutkimuksia kritisoidaan, olisi hienoa jos kirjoittaja edes vaivautuisi lukemaan tutkimuksen läpi. Skenaarion pääkohtiin voi tutustua tästä http://smartenergytransition.fi/en/finnish-energy-... ja lopussa on linkki koko raporttiin. Fossiilivapaa skenaario on tehty Energy Plan -ohjelmalla, joka optimoi tuotannon ja kulutuksen tehotasapainoa vuoden ympäri tunneittain. Olemme myös esittäneet, miten teho varmistetaan silloin kun ei tuule, lisäinfoa mm. tästä: http://smartenergytransition.fi/en/clean-electrici...

Toivoisin faktoihin ja tosiasioihin perustuvaa kritiikkiä jatkossa - sillä tavoin on mukavampi käydä energiatulevaisuudesta keskustelua. Populistinen syyttely ja lonkalta heittely eivät auta meitä yhteiskuntana eteenpäin.

Yst. terveisin,

Karoliina Auvinen
Vuorovaikutusjohtaja, tutkija | Smart Energy Transition -hanke |
karoliina.auvinen@aalto.fi | +358 (0)50 462 4727 | Aalto University | Espoo, Finland

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset