Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Tuulivoimaa Lapin tuntureille

  • Tuulivoimaa Lapin tuntureille

Aiempi blogini liittyen tuulivoimaan ja lämpöpumppuihin on herättänyt vilkasta keskustelua monella foorumilla. Siksi palaan aiheeseen hiukkasen verran.

Edellinen Helsingin lämmitystä käsittelevä kirjoitukseni liittyi Suomen tuulivoimayhdistyksen tiedotteeseen, mutta siihen liittyvässä Aalto-yliopiston asiaa koskevassa tiedotteessa heitettiin tuo ajatus ilmaan, että 170 Lapin hyvätuulisille tuntureille sijoitettua tuulivoimalaa (700 MW) tuottaisivat Helsinkiin rakennettavien lämpöpumppujen energian. Pikkasen sitten siinä lisänä olisi säädetäviä CHP-voimaloita, mitä sitten ikinä nuo säädettävät bioCHP-voimalat onkaan. Itse tunnen hiilellä toimivat CHP-voimalat kuin omat taskuni ja tiedän niihin liittyvät säädölliset rajoitukset, mutta ehkä se bioCHP-ssä on joustavampaa, vaikka en jaksa kyllä uskoa. Hiililaitosten ylösajotkin ovat hitaita ja maksavat kymmeniä tuhansia euroja joka kerta, kun ensin öljyllä lämmitetään kattila ja höyryturbiini sellaiseen tilaan, että kiinteää polttoainetta voidaan polttaa ja sähköä voidaan alkaa tuottaa höyryturbiini-generaattorilla.

Sähkön lämpövarastona käytettäisiin lämpöakkuja, jossa olevaan veteen sähkö Lapista siirrettäisiin ja muutettaisiin lämpöenergiaksi ja akusta tyynenä aikana otettaisiin talojen kaukolämmitykseen. Minä edellisessä pientaloja käsittelevässä kirjoituksessani puhuin pumppuvoimaloista, joihin tuulivoiman sähköä voitaisiin varastoida. Mielestäni se sähkön varastoiminen pumppuvoimalaan olisi parempi vaihtoehto Helsinginkin tuulivoimalämmityksen suhteen kuin lämmön varastoiminen lämpöakkuihin monestakin syystä. Pumppuvoimalaan varastoidulla tuulisähköllä kun voi olla muutakin käyttöä kuin pääkaupungin lämmittäminen etenkin kovimpien pakkasten aikaan tapahtuvien muiden voimalaitosten häiriöiden aikaan, tai siirtoyhteyksien häiriöiden aikaan, joita aina niitäkin tapahtuu kuten ydinvoimaloiden pikasulkuja.

Lämpöä Lapin pakkasesta lämpimään Helsinkiin

Lämpöä siis siirrettäisiin sähkön avulla talvisin parhaimmillaan alle -40 C-asteen Lapin pakkasesta 1000 km etelään. Aikamoinen juttu sekin. Maalaisjärjellä ajateltuna lämmityksen suunta pitäisi olla päinvastainen. Rovaniemi voisi paremminkin lämmetä Helsingin rannikon tuulisähköllä, jolloin Lapin luonto ja kansallimaisemat säästyisivät.

Mutta jos noin viisaaksi joskus nähdään toimia, niin kannattaisi harkita, että Lapin tuntureille tehtäisiin energiateollisuuskokonaisuuksia, joissa tuuliteollisuuden yhteydessä olisi niiden toimintaa tukeva pumppuvoimalaitos (esim. linkki). Esimerkiksi Muonion Särkitunturin päällä on jo valmiiksi lampia, jotka laajentamalla saataisiin vesialtaiksi ja alapuolella on Särkijärvi ja -lompolo, joista ja joihin veden pumppaaminen onnistuu. En todellakaan toivo, että ainutlaatuiset maisemat avaava Särkitunturi näillä pilattaisiin, mutta manitsen paikan vain yhtenä esimerkkinä siitä, millaisiin paikkoihin noita Helsinkiä palvelevia tuuliteollisuuskokonaisuuksia voisi Lapissakin sijoittaa. Toisena vaihtoehtona mainittulle hyvätuuliselle Pohjanmaan rannikolle ei pumppuvoimaloita saa rakennettua ja mahtaako sinne enää mahtua tuulivoimaakaan?

Eteenpäin menoakin olisi?

Hyvä asia tässä olisi se, että suuret energiayhtiöt kuten Helen rakentaisivat näitä suuria tuulteollisuuskokonaisuuksia, koska heillä on ylläpidettävänään varavoimaa, eli niitä bioCHP-voimaloita polttoainevarastoineen ja logistiikkoineen, lämpökkuja ja lämpökatiloita sen varalle, ettei tuule. Se varavoiman ylläpitäminen tapahtuisi osin vaikka sen tuulituen avulla, joka nyt valuu ylimittaisena voittona tuulivoimayhtiöiden omistajille aina ulkomaita myöten.

Lämpöpumppuja taloihin

Oletuksena on, että puolet Helsingin taloista investoisi omaan lämpöpumppuun ja pitäisi siinä rinnalla kaukolämpöjärjestelmää talossaan, jonka kautta saisi tyynellä säällä ostaa kaukolämpöä lämpöakuista tai säätyvästä bio-CHP- voimalaitoksesta tai muusta bio-kattilasta. Muuna aikana taloyhtiölle tulisi kaukolämmöstä vain perusmaksun verran kustannuksia ja suurin osa lämmitykseen käytetystä rahasta menisi lämpöpumpun takaisinmaksuun ja lämpöpumpun huolto- ja ylläpitokustannuksiin, kuten myös pumpun käytöstä aiheutuvaan sähkölaskuun. Taloissa olisi lämmityksen suhteen siis kaksoiskytkentä.

Toisen puolen Helsingin lämmityksestä hoitaisivat kuulemma konesaleihin, toimistotaloihin, kauppakeskuksiin, kouluihin, yrityksiin sijoitettavat lämpöpumput. Ilmeisesti noilla tahoilla olisi myös valmiuksia investoida noihin omiin lämpöpumppuihinsa ja pitää rinnalla sitä kaukolämpöjärjestelmää tyynten hetkien varalle sekä maksaa siihen liittyvät lisäkustannukset.

Mielenkiintoinen asia on myös se, miten toteutetaan automatiikka tms., joka talokohtaisesti hoitaa siirtymisen lämpöpumppukäytöstä kaukolämmön käyttöön tilanteissa, kun ei tuule riittävästi tai ollenkaan ja lämpöpumppusähköstä on niukkuutta. Jonkin kaavan mukaan tätä tuulisähkön niukkuutta sitten jaetaan tuulivoiman sähkön perässä oleviin lämpöpumppukohteisiin varmaankin hyödyntäen sitä kulutusjoustoa eli energiankäytön rajoittamista/suuntaamista tiettyyn ajankohtaan. Suomen sähköntuotannon kokonaistaseen kannalta on myös kaikkein järkevintä, että sähköä kuluttavaa lämpöpumppuvoimaa pysäytetään selaiseen aikaan, kun kaikesta sähköstä on niukkuutta, jolloin sen hinta on yleensä korkea ja siirrytään erillislämmityksiin. Tehokkaan ja tuulivoiman/hiililakien takia purettavan perus-CHP:n eittämätön etu on se, että se tuottaa sekä sähköä että lämpöä yhtäaikaa juuri silloin kun arktisen Suomen kylmissä olosuhteissa molempia eniten yhtä aikaa tarvitaan.

Energian tarve

Kun Helsingin kaupungin lämpöenergia menee tuulisähkön varaan, ei Helsingissä tuoteta enää sähköä, koska ei tietenkään ole järkeä tuottaa sitä erillistuotannossa edes tyynellä säällä. Siinä satunnaisen vähäisessä säätö-bioCHP:ssa pieni siivu sähköä syntyy, mutta se varmaan menee niiden Helsingin lämpöpumppujen pyörittämiseen sen mitä sillä säätösähköllä niitä nyt sitten pyörittää. Niinpä Suomesta käytännössä katoaa yli 1000 MW sähkötehoa ja vuoden 2017 mukaan 3,9 TWh:n verran vuotuista CHP-sähköenergiaa. Sillehän kun ei ole varastoa sille sähkölle ja sitä pitää jostakin myös tyynenä ja vähätuulisena päivänä saada. Sitä ei ole missään tuulivoima-alan julkaisussa selitetty, että miten ja missä se 1000 MW valtakunnan verkosta katova sähköteho jossakin muualla talvipakkasilla syntyy, kun ei tuule, eikä sitä Helsingissä enää pakkasten aikaan tuotetta kuin korkeintaan marginaalinen tyyniksi päiviksi käyntiin säätyvän bioCHP:n sähköehon verran.

Lämpöenergiaa Helsingissä vuonna 2017 tuotettiin yhteistuotannossa vuonna 6,4 TWh. 170 tuulivoimalaa / 700 MW tuottavat vuodessa 30 % huipunkäyttöajalla 1,8 TWh. On aikamoinen haaste tuottaa tuolla sähkömäärällä 6,4 TWh energiaa vuodessa maalämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla.

Päästöt

Jokainen voi ymmärtää, että miljardeja euroja rahaa tähän Helsingin tuulivoima- ja lämpötouhuun menee, jolla sitten taistellaan Venäjän, USA:n, Norjan, Australian, Kiinan, Saudi-Arabian jne fossiilisten polttoineiden tuotantoa vastaan. Asia muutu miksikään, että investointeja tekee iso voimayhtiö, koska kuluttaja ne investoinnit maksaa, mikä nähdään hyvin sähkön siirron laskussa, kun kaapeleita pannaan maan alle.

Mikä sitten on saldo päästöjen suhteen? Asiaa pitäisi kyetä tarkastelemaan laajemminkin eikä vain omaan napaan tuijottamalla. Tuulivoiman päästöistä ollaan montaa mieltä, koska tuulivoimalat tarvitsevat satoja tuhansia, ellei jopa miljoonia tonneja terästä. Myös sähkön siirto Lapista Helsinkiin vaatii paksuja johtoja ja sähköverkon parannustöitä, eli metalleja. Teräksen tuotantoon käytetään hiiltä ja maakaasua. Niistä tuotettua energiaa tarvitaan noin 35 gigajoulea yhden terästonnin valmistukseen. Jopa tuulivoimalan roottorin lavatkin imevät energiaa. 60-metriset lavat tehdään usein kevyestä materiaalista, kuten balsapuusta tai vaahdosta ja laminaatista, mutta niidenkin käsittely vaatii korkeita uunilämpötiloja. Ne saavutetaan usein maakaasua polttamalla.Lapojen kuitukäsittely vie 170 gigajoulea tonnilta. 2,5 terawatin tuotantotehon asentaminen vaatii 23 miljoonaa tonnia materiaalia, jonka tuottamiseen kuluu 90 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Kun myllyt alkavat jauhaa sähköä, niiden vaihteisto syö voiteluöljyä. Voimalan käyttöikä on noin 20 vuotta. Puhutaan päästöttömästä energiasta, mutta sitähän se ei ole ja suunnaton määrä myös luonnonvaroja kuluu niiden rakentamiseen. 
Sähköjohdot ja tuulivoiman takia laajeneva sähköverkko sisältää paljon alumiinia. Alumiinin valmistushan on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Alumiinin valmistuksen arvioidaan aiheuttavan prosentin kaikista maailman kuviteltua ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä.

Tutkimuksia ja laskelmia rikkaassa Suomessa kovasti tehdään, mutta toivottavasti järki voittaa ja rakennetaan turvallista ja sääsvarmaa CHP-ydinvoimaa myös Helsingin kupeeseen, koska kuten yksi energia-alan erittäin kokenut osaaja Matti Itkonenkin on todennut:

”Jotta yhteiskunta saa joka hetkellä tarvitsemansa sähkön, voidaan kulutuksen huipun tyydyttämiseen tarvittava tuotanto mitoittaa vain priimatuotannon mukaan. Näin ollen tehotaseessa tuulivoiman sekundasähkön arvo on nolla megawattia. Energiataseessa toki on sattumanvaraisia megawattitunteja, mutta niiden merkitys on vähäinen ja joskus jopa haitallinen."

Tuulivoimateollisuuden tukimuoto syö verotuloja = sosiaalista tukea yhteiskunnalta, köyhät kärsii tämän älykkään syöttötariffiasetuksen aiheuttaman kasautuvien ongelmien tulosta lähipiiriin.
Ei tämä tyhmyys ole tyhmän tekemää, vaan älyn väärinkäyttöä.
Syvällisempi ymmärrys kokonaiskuvasta ja seurannaisilmiöiden olemassa olo sekä niiden luonne ovat jääneet kokonaan huomioimatta.

Syöttötariffiasetus itsessään kannattamattomalle tuulivoimateollisuudelle syö yhteiskunnalta n. 250 miljoonaa euroa vuosittain 12 vuoden ajan, rahat on poissa mm. sosiaalitoimesta.”


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Martti Nurmi

Kovin mielelläni näkisin näissä kirkasotsaisten visioissa aina rinnalla kriisiaikatarkastelun. Tämä miljardipuhallus foliohattujen toimesta, jossa toimivia voimalaitoksia puretaan ja sattumasähköä tuodaan 1000-kilometrin päästä, pitää sisällään älyverkot ja tuntiteholaskutuksen.

Jatkossa poskettomalla tuntiteholaskutuksella ajetaan kuluttaja tilanteeseen, jolloin kiinteistön verkon osakuormia voidaan kytkeä verkosta, tasata alueen tuntitehoa. Kaikki sellaisen rakentamisen kustannukset, kiinteistöverkon uusinnan, maksaa sähköverkkoon liittynyt. Sähkölaitoksen verkon puolella investoinnit peritään siirtomaksussa. Helen on jo alkanut tuntiteholaskutuksen sähkölämmitysasiakkailleen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Sitä ei ole missään tuulivoima-alan julkaisussa selitetty, että miten ja missä se 1000 MW valtakunnan verkosta katova sähköteho jossakin muualla talvipakkasilla syntyy, kun ei tuule,"

Tämä on hieman erikoinen väittämä. Tottakai uusiutuvassa energiajärjestelmässä sähköä tuotetaan kysyntää vastaava määrä. Eihän koko mallinnuksella olisi muuten mitään arvoa.

Suomen osalta merkittävin sähkön varastointiteknikka on power-to-gas. Huomaathan, että ne kritisoimasi lämpöakut myös osaltaan vähentävät sähkön varastointitarvetta.

Lisätietoa löydät vaikkapa täältä
http://www.neocarbonenergy.fi/solution/

Pumppuvoimala ei ole Suomessa taloudellinen varastointitapa, meiltä puuttuvat riittävät korkeuserot.

Martti Nurmi

In 2050 an emission-free energy system has to be in place.

Energy Storages and demand flexibility are ultimately needed in an energy system based on solar and wind

Different types of storages are needed: The fastest reacting storages can provide so called grid support i.e. balancing on sub-second level the between wind and solar production and instantaneous consumption. The amount of energy stored in the family of these technologies can be small but the storage can be charged and discharged at high rate. These short term storages will shift energy within a day over minutes to hours.

Storages that shift energy for weeks and months are also needed. They are called seasonal energy storages. Their main purpose is to maintain the energy system during longer low wind periods.

The amount of storage and combinations of storages needed is under research at the moment.

System flexibility, i.e. how other production technologies and energy consumption can balance the variable solar and wind production is also needed. The final optimal future energy system design is country specific.

Mitä tuon rakentaminen tulee maksamaan ja kuka sen maksaa? On huomionarvoista, erityisesti alkulause huomioiden, että tuo tulee kilpailemaan modulaarisen ydinvoimatekniikan kanssa. Se, minkä päämarkkinat valitsevat ja voivat ottaa käyttöön, ratkaisee markkinaosuudet maailmalla.
Osia tuollaisistakin visioista voitaneen toteuttaa, markkinaehtoisesti, mutta uskoisin, että Saksa ja vaikka Intia on kovin erilaisia toteutustavoiltaan. Jos tuo ei mene Saksassa, se ei mene missään. Saksassa on uusiutuvan energian tuotanto valmiina.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Uusiutuva energiajärjestelmä ei välttämättä ole sen kalliimpi kuin nykyinenkään. Esimerkiksi Helen käyttää hiilen ja kaasun hankintaan yli sata miljoonaa euroa vuodessa, tämä kustannus jää uusiutuvassa järjestelmässä pois.

Modulaarisia ydinvoimaloita ei ole kukaan pois sulkemassa, mutta ei ole lainkaan selvää, onko niillä tuotettu energia kilpailukykyistä uusiutuviin verrattuna.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Matti Nurmi, Saksa on rikas maa ja kyllä ne nuo saa rakennettua. Tosin kovin ovelakin maa se on. On rakentanut Suomeen tuulivoimaa, josta saatavat voitot osin menevät sinne. Suomalaisesta tuulivoimastahan n. 30 % omistaa ulkomaiset tahot, jotka sen yhden tukimiljardin verran kotouttavat tuulitukia veroparatiiseihin.

No sitten Saksan tuleviin hiilenvähennystalkoisiin osallistuvat tietysti myös suomalaiset Fortumin kautta. Valtiohan omistaa puolet Fortumista, jonka kauttase saa "piiloveroa" itselleen vuosittain. No parempi tuo "piilovero", kuin se että Fortumin koko vuoden tulos menee pääomasijoittajille. Ja nythän Fortum myi Carunan ulkomaisille pääomasijoittajille ja saadulla rahalla osti hiilivoimaa Saksasta, jolla tuottaa 63 milj.tonnia CO2:ta vuodessa. Nyt sitten Fortum ja osin Suomen kansa pannaan luopumaan saksalaisesta hiilestä ja keksimään tilalle jotain muuta energiantuotantoa/CO2-poistoa, jota ei arvatenkaan ilmaiseksi saa. No, menihän Saksaan aikanaan UMTS:n kautta miljardeja, joten ei tämä ole eka kerta, kun Saksa on suomalaisten kukkarolla ja ihan vapaaehtoiseti me sinne sitä rahaa maksamme.

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #11

Po. Martti, ei Matti.

Saksan osalta en olisi ollenkaan varma ruskohiilituotannon lopettamisesta. Mm. Brandenburgissa on vaalit tänä vuonna. Voi olla rajua kamaa. Yksi pelin palikka on hiilen tuotanto. Siinä lähellä on sitten Puolan tuotantoa, joka kasvanee samassa suhteessa, kuin muut lopettavat omaa tuotantoaan.
Saksa myy sähköenergiantuotantoaan ulos. Puola se vasta bisnestä hiilellä rupeaakin tekemään.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #14

Anteeksi Martti! Saksan hiilivoima on iso kysymys myös Suomen kannalta. Valtion puoliksi omistama Fortum tosiaan myi Carunan ja sijoitti rahat saksalaiseen hiilivoimaan, jolla tuottaa sen 63 milj, tonnia CO2-päästöjä vuodessa. Toki voitot siitä touhusta kuittaa puoliksi suomalaisille veronmaksajille. Olisiko Saksa kuitenkin niin ovela, että ensin myi hiilivoiman Suomelle ja sitten pistää suomalaiset poistamaan CO2-päästöt vaikkapa vastaavan lain kautta, jota Suomi laatii parhaillaan? Ensin rahat pois suomalaisilta ja sitten vielä Suomen rahaa noihin muutoksiin.

Jännä nähdä miten suomalaisten käy tuossa 8 miljardin uhkapelissään! UMTS:sta tuli pelkkää ilmaa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/kahdeksan-milja...

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Kalevi Härkönen, en kritisoi lämpöakkuja, vaan päinvastoin. Tunnen ne työni takia erittäin hyvin ja ne sopivat erinomaisen hyvin Helsingin kaltaisen alueen lämmön säätelyyn. Sen vaan tiedän myös, että kallioon tehty valtava lämpöakku on haastellinen monestakin syystä, koska kallio rapautuu, veden lämpötila on vain n. 90 C, lämpöä häviää ymristöön jne.

Ruotsissa on kuulemma yritetty vuodenaikojen väliseen lämmönsiirtoon valtavia kalliovarastoja, mutta huonoin tuloksin ja hankkeista on luovuttu. Samoin Oulun Toppilassa kalliolämpövarasto lepää toimettomana. Niin olen kuullut, mutta syytä en tiedä. Eivät puhu siitä tiedotteessakaan. https://www.oulunenergia.fi/uutiset/kaukolammosta-...

Sanoin vain, että tuulisähkö pitäsi varastoida sähkönä noihin pumppuvoimalatoksiin, jotka edellisen Olkiluodon vamistumisen jälkeen olisivat olleet tarpeen. Ehkä tämä Korpilahden Vaarunvuoren pmpulaitoshanke herää jossakin vaiheessa taas henkiin. Ja Lapin tuntureilla kokeuserot olisivat paljon Vaarunvuorta korkeampia. Kyllä tuulivoimateollisuuden tulisi säätää omat kulutushuippunsa vaikka tätä kautta, jos niitä rakennetaan tuhansia lisää ympäri Suomen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003248626.html

"KUOPIO-Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Imatran Voima Oy:lle (IVO) kuusi vuotta lisää aikaa Korospohjan pumppuvoimalaitoksen rakentamiseksi Korpilahden Vaarunvuoren huipulle Keski-Suomeen. Alkuperäinen, 1983 voimaan tullut lupa olisi vanhentunut tänä vuonna.

Imatran Voima hankki jatkoajan kaiken varalta. Valtaisan pumppuvoimalan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä, mutta siihen saatetaan ryhtyä, jos sähkön tuonti Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä vaikeutuu. Laitos toimisi valtakunnallisena varavoimalana.

Suunnitellun voimalan tuntumassa on Vaarunjyrkän luonnonsuojelualue sekä useita rantojen-, soiden- ja lehtojensuojeluohjelmiin kuuluvia palstoja. Voimalan pelätäänkin muuttavan alueen pienilmastoa ja uhkaavan monia harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja."

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En tunne tuota Korospohjan hanketta, mutta sähkön varastointitekniikat ovat kehittyneet paljon viime vuosina, joten jos se ei ollut 30 vuotta sitten taloudellisesti kannattava, niin tuskin on tänäänkään.

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #8

Ei se kaatunut taloudellisiin arvoihin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Juu, nähtävästi olisi ollut ympäristöllekin haitallinen

https://www.luontoon.fi/vaarunvuoret/historiajanah...

Hesarin artikkelin mukaan laitos olisi maksanut 1-2 miljardia markkaa (ilmeisesti 1980-luvulla tehty arvio). Jos veikataan tämän päivän hinnaksi miljardi euroa, olisi kustannus 2000 €/kW. EIA:n mukaan jopa akut tulevat edullisemmaksi

https://www.eia.gov/outlooks/aeo/assumptions/pdf/t...

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #10

Näitä pumppuvoimaloita on selvitelty lähempinäkin aikoina https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/kasivarren_pum...
ja jos Lappi on kohta täynnä tuulivoimaa, on melko selvää, että jonkintasoinen viritelmä nähdään, jossa pumpataan vettä jonkun vesivoimalan yläjuoksulle sattumasähköllä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #15

Onhan tuokin artikeli 5 vuoden takaa, ja Kärnän ollessa asialla en usko, että pumppuvoimalaa oli edes tarkoitus kunnan rahoilla maksaa.

Pumppuvoimaloita tuskin tullaan näkemään - muita varastointitekniikoita kylläkin - ja sähkön varastoinnissa 5 vuotta vanha laskelma on jo vanhentunut. Kts kuva (huomaa logaritminen asteikko)

https://media.springernature.com/m685/nature-asset...

ps. kun nyt tässä puhutaan 'Lappi täynnä tuulivoimaloita' niin en minäkään kannata tuulivoimaa minne hyvänsä. Mutta Lappi on suuri - 100 000 km2 - joten uskoisin sinne kohtalaisesti tuulivoimaa sopivan ilman haittaa turismille tai luonnonsuojelulle. Sitäpaitsi turistit tulevat joka tapauksessa edellyttämään lomakohteiltaan sitä, että niissä käytetty energia on uusiutuvista peräisin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #16

Suomessahan on jo osittainen pumppuvoimala Kemijärven, Posion ja Sallan alueella: Jumiskon voimalaitos, missä pudotusta on lähes 100 m. Osittainen pumppuvoimala, koska osa vedestä pumpataan Sallan Isojärven vesistöstä Posion Ala-Suolijärveen, jonka pinta on siis jonkin verran ylempänä kuin Isojärven. Varsinainen voimala on lähellä Kemijärveä, siis järveä Kemijärven kaupungin alueella.

https://www.pohjolanvoima.fi/tuotanto/vesivoima/ai...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Mitä pohjoiselle Suomelle on 200 vuoden aikana tehty ja mitä aiotaan tehdä:

1) Valtioiden rajojen sulkeminen 1852 (osin myöhemmin) katkoi porojen laidunreitit, aiheutti saamelaisten suurmuuttoja (mm. Vuotsoon), synnytti Koutokeinon kapinan, jossa muutama kuoli ja kaksi teloitettiin.

2) Valtio takavarikoi omavaltaisesti siidojen maat. Tänään metsähallitus hakkaa niitä siekailematta. Uuden metsän synty kestänee vuosisadan, ties enemmän.

3) Kemijoen rakentaminen 1948 alkaen tuhosi kertaiskulla Lapin elinvoimaisimman elinkeinon ja kulttuurin. Helsingin kaupunki osakkaana, on kai edelleen. Lapin kansa pakosalle.

4) Porttipahdan ja Lokan tekoaltaat jatkoivat Lapin luonnon ja kansankulttuurien tuhoa.

5) Kemijoen vesistön kalatuhojen käsittely oikeuslaitoksessa oli valtiollista pilkantekoa.

6) Suomen veljeily natsiSaksan kanssa aiheutti Lapin sodan ja miltei koko Lapin polttamisen.

7) Tänään Lapin matkailu vertautuu päiväpäivältä enemmän Barcelonan, Amsterdamin, Kreetan ym matkailutuhoon ja matkailuvihaan.

8) Tenojoen uusilla kalastussäännöillä paikallinen väestö kokee tulleensa syrjäytetyksi.

9) Jäämeren rataa hivutetaan pikkuhiljaa. Taustalla on Kiinan maailmanvalloitus, uudet 'silkkitiet' Lähi-Itään, Jäämerelle ym.

10) Tunturien laet aiotaan tukkia tuulivoimaloilla (esim. Tenojoen Levajoella hanketta ajaa ST1, Mika Anttonen). Suurjännitelinjat etelään, Kemiin ym katkovat maisemat, estävät porojen liikkumisen jne.

Helsinki on elimellinen osa suomalaista siirtomaapolitiikkaa, suomalaista kolonialismia.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Juhani Kahelin, vaikuttava lista. Itse vietän Lapissa mökillämme aikaa paljon, koska olen eläkkellä. Olen huolissani Lapin luonnosta ja luontoarvoista myös. Haluaisin säilyttää Lapin sellaisena kuin se on. Tuulivoima-ala vaan on niin mahtava vaikuttaja tänä päivänä, ettei mikään Suomen kolkka ole turvassa sen alta. Senhän näkee jo näistä "tutkimuksista", joita tuulivoiman edistämiseksi tehdään ja jota STY suruttomasti hyödyntää kampanjoinnissaan, jolla on toinenkin nimi, mutta jääköön nyt sanomatta, ettei nämäkin kommentit poistu. Perusteluita on mm. se, että Lappi saa satoja työpaikkoja tuulivoimateollisuuden kautta ja yksi Lappiin sijoitettu euro tuo 10 euroa lappilaiselle. Jäämme siis mielenkiinnolla seuraamaan miten tuo vyörytys sinne onnistuu. Pohjanmaan rannikolle se on onnistunut erinomaisen hyvin ja moneen muuhunkin paikkaan, niin en jaksa uskoa, että Lappikaan säästyy siltä. Valitettavasti.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Juhani Kahelin, 100 myllyä on tuloillaan Pellon, Rovaniemen ja Ylitornion maisemiin. Eivät tunnu siellä ihmiset ymmärtävän hyvän päälle, kun vastustavat niitä! Siitä se syöpä leviää kohti pohjoista, koska kuten sanoin, ei mikään maailman mahti pysty estämään sitä leviämistä.

https://yle.fi/uutiset/3-10629716?fbclid=IwAR3Ifa5...

Näihin blogeihini liittyen ne ovat tuulivoimateollisuudessa ymmärtäneet sen, että fossiilisten polttoaineiden tuottama sähkö on vain 10 % koko sähkön tuotannosta. Siksi ne ovat tekemässä aluevaltausta lämmön puolelle, jolla hakevat lisää valtion tukiaisia taskuihinsa. Jostain syystä moni puolue kannattaa täysin varauksetta tuota rahanjakoa ja alaa, joka tunkeutuu noilla valtion rahoilla noin muilta osin jota kuinkin vapaille sähkömarkkinoille. Tai siis eivät varmaan ymmärrä siitä juuri mitään, mutta ideologisesti kun sopii, niin kannatetaan. Siksi Lapin luontokin pilataan noilla silppureilla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimaa ei tarvitse selittää, tuulivoima toimii valtion takuulla. Sen selittää "Nerokas Tariffi" a'la Pekkarinen.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Lämpöpumpuista ja säädettävyydestä sen verran vielä, että Helsingin hiilivoimalaitoksilla on lämpöpumput, joilla voi ottaa ns. sisäisen jäähdytyksen (erilaiset voiteluöljyjen, generaattorin yms jäähdytykset) lämpöenergian talteen kaukolämpöveteen.

Hanasaaressa lämpöpumppuja on 2 kpl ja Salmisaaressa yksi, joka luultavasti on epäkunnossa, koska sen korjaaminen ei ole ollut taloudellista. Siis kallista sähköenergiaa ei ole kannattanut siinä määrin käyttää kaukolämmön tuottamiseksi, että korjaus olisi ollut kannattava, mikä kuvaa sitä, että sähkö on kallista kaukolämpöön nähden, vaikka sitä lämpöä lämpöpumpussa syntyy yhdellä sähkömegawatilla moninkertainen lämpömegawattimäärä. Mutta siis nykyisen ei raha taida enää olla konsultti, kun energia-asioita pohditaan, kuten ennen muinoin oli.

Nuo ovat suuren kokoluokan lämpöpumppuja, kun muistelen, että Hanasaaressa ne kykenevät tuottamaan yli 3 MW lämpöä. Aikanaan kuitenkin oli niin, että ne otettiin käyttöön syksyllä, eikä ihan herkästi pysäytetty kuin keväällä, ellei sähkön hinta pompannut todella korkealle tai voimalaitos mennyt häiriöön/huoltoseisokkiin. Sikäli tuollaiset lämpöpumput sopeutuvat huonosti tuulivoiman vuorokautiseen säätöön, ettei niitä voi rempata päälle ja pois kaiken aikaa. Syytä tosin en muista, mutta näin se oli. Mutta ehkä nykyaikaiset suuren kokoluokan lämpöpumput ovat joustavampia, kuin nuo Hana- ja Salmisaaren Sultzerin valmistamat sinänsä hienot suuren kokoluokan lämpöpumput.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset