Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Tuulivoimateollisuus sosialisoimassa kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoja?

  • Kuva 1, päästökauppasektorin 2020 tavoite
    Kuva 1, päästökauppasektorin 2020 tavoite
  • Kuva 2: taakanjakosektorin 2030 tavoite
    Kuva 2: taakanjakosektorin 2030 tavoite

Tekniikka & talous julkaisi jutun ( https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/helen-voi-paasta-hiiles... ), jossa Megatuuliyhtiön johtaja Seppo Savolainen vaatii vapauttamaan kaukolämmön aidolle kilpailulle. Sanoo myös, että Helen voi päästä hiilestä eroon muutamassa vuodessa, mutta työpaikat vaarantuvat.

Megatuulen tavoite

Jutussa Megatuulen toimitusjohtaja Seppo Savolainen sanoo, että ”Megatuulta kiinnostaa kaupunkien kaukolämmitys, koska se etsii tuulivoiman oheeseen uutta liiketoimintaa. Lähitulevaisuudessa tuulivoiman kasvua rajoittaa se, että sen ostajia on rajoitettu määrä.”

Jokainen suomalainen lämpöyhtiö haluaisi kaapata Helsingin kaukolämpömarkkinat. Fortum etunenässä, jonka julkisessa strategiassa tuo kaappaus taannoin luki ja he sen reilusti kertoivat. Itse asiassa sehän on selvääkin, että kaikki hyvät ja toimivat bisnekset joku haluaa aina kaapata ja nykyisin siinä käytetään hyväksi luotua ja median jatkuvalla syötöllä toitottomaa ilmastonmuutoskuvitelmaa. Caruna ja Digita tosin menivät ihan ilman tätä kuviteltua ja keppihevosena käytettyä ilmastonmuutostakin ulkomaalaisille, koska Suomen päättäjät ovat äärettömän tyhmiä.

Ja jos kerran tuulivoiman kasvun raja on rajoitettu määrä ostajia, varmaan Helen ostaa sähköä Megatuuleltakin, jos saa sitä kilpalukykyiseen hintaan ja käyttää sitä vaikkapa omien lämpöpumppujensa pyörittämiseen.

Otetaan sitten tuo Megatuulen johtajan mainitsema kaukolämmön kilpailutilanne

Huono ja kallis energiantuotanto ei pärjää kilpailussa. Se nähtiin 2018, kun Helsingissä oli tarjolla myös lämpöpumpuille ja tuulivoimalle ennätyspotti lämpökapasiteettia, kun kaukolämpöön liittyi 80 MW uutta kapasiteettia. Linkki: https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat/ Tällöin myös muutama kiinteistö erosi kaukolämmöstä ja siirtyi lämpöpumppuihin ja muutama uusi pientalo valitsi lämpöpumpun kaukolämmön sijaan. Siinä olisi ollut tarjolla tuulivoimalämpöpumppualalle lämpökapasiteettia yllin kyllin näin alkajaisiksi.

Kilpailu lämpöpuolella on siis aitoa ilman, että se tehdään miljardeilla euroilla rakennetun monipuolisen kaukolämpöjärjestelmän kautta, jota operoidaan yötä päivää niin, että kaiken aikaan vaihtelevan lämmöntarpeen mukaan halvinta käytettävissä olevaa lämpöä riittää joka hetki kaikille asiakkaille. Tämä vaihtelu voi olla huomattavaa jopa sen mukaan, miten vaikkapa aurinko aamulla tulee esille ja alkaa lämmittää taloja. Onko se lämpöverkossa loisiva tuulilämpöpumppujobbari, joka antaa periksi auringon noustessa ja kesällä, kun lämmön tarve vähenee roimasti, vai onko se Helenin tuotannon tehtävä joustaa silloinkin? Mielenkiintoisia kysymyksiä siis, kun tiedetään, että verovaroin tukirahoitettu tuulituotanto ei jousta/säädä kilowatin vertaa alaspäin, vaikka valtakunnassa alassäädön tarvetta olisikin.

Suomen päästövähennyssopimukset

Suomen päästökauppasektori (sähkön ja lämmön tuotanto sekä teollisuus) saavutti oman 2020 tavoitteensa 6 vuotta etuajassa jo 2013, kuva1, lähde YLE.

Nyt hallitus vuonna 2017 allekirjoitti sitovan sopimuksen, jonka mukaan Suomen tulee vähentää rakennusten lämmittämisen, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöjä 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, kuva 2, lähde Kaleva. Tässä olisi tuulilämpöpumppuvoimalle tarjolla vastuullista ja huomattavaa potentiaalia, kun tiedetään, että Suomen pientalot kuluttavat polttoöljyä 600 miljoonaa litraa vuosittain. Tuo pientaloissa poltettava öljymäärä vastaa 6 TWh:n vuotuista lämpöenergiamäärää (polttöljyn energiasisältö 10 kWh/l). Tuon öljylämmityksen 600 miljoonan öljylitran vuotuiset CO2-päästöt ovat noin 1,6 milj.tonnia vuodessa (261 CO2t/MWh). Suomen 700 tuulimyllyä tuottavat sähköä sen verran, että tuo sektori saataisiin tuulilämpöpumppuvoimalla juuri ja juuri hoidettua. Miksi tällainen vastuullinen ja Suomen kannalta kaikkein tarpeellisin sitova päästövähennystoiminta ei kiinnosta tuulilämpöpumpputeollisuutta, kun Helsinki on joka tapauksessa lopettamassa hiilen polton ja siirtymässä lämpö- yms pumppuihin ilman, että tuulilämpöpumppusektori tulee vapaasti loisimaan sen lämpöverkkoihin? Tämä vastuullinen ja tarpeellinen päästövähennyssektori ei kiinnosta tuulilämpöpumppujobbareita ilmeisesti siksi, että ilmastonmuutoskuvitelman ja sen varjolla luodun yleisen hysteria-/paniikkitilan vuoksi Helsingissä olisi helppoa rahaa tarjolla. Tarvitaan avuksi vain sopiva hallitus ja tarpeeksi EU:n päästösopimustilanteesta tietämättömät muut päättäjät ja heille samanlaiset äänestäjät.

Lehden otsikko: Helen voisi päästä eroon hiilestä muutamassa vuodessa

Helen voisi tosiaan päästä eroon hiilestä jo parissa vuodessa siirtämällä hiilivoimalat maakaasuun, jos se on tarpeen. Muistetaan nyt kuitenkin vielä edellä todettu asia, että Suomi ja tämä päästökauppasektori (sähkön ja lämmön tuotanto sekä teollisuus) saavutti oman 2020 tavoitteensa 6 vuotta etuajassa jo 2013. Lisäksi siitä huolimatta jatkotoimenpiteenä Hanasaaren toiminta lopetetaan 2024 ja Salmisaaren hiilen poltto 2029, kun hiilen käytön kieltävä laki astuu voimaan. Meneillään olevat Helenin muut toimenpiteet olen listannut tämän blogin loppuun. On myös kansantalouden kannalta muistettava, että Suomi on mukana EU:n päästökaupassa, jonka takia globaalit päästöt eivät vähene grammaakaan, jos toimivaa paljon luonnonvaroja sisältävää Helsingin miljardien arvoista voimalaitosomaisuutta tuhotaan tilalle rakennettavan tuulilämpöpumpputeollisuuden ja sen varavoiman tieltä. Tämä toimivan omaisuuden tuhoaminen kesken parhaan elinikänsä ei ole ympäristöteko, vaan vihreää kerskakulutusta, kuten aiemmassa blogissani kirjoitan, linkki.

Kaikki Suomen kaukolämpöverkot avoimeksi tuulilämpöpumpputeollisuudelle?

Hieman jää epäselväksi se, että haluaako tuulilämpöpumppuvoima ( Sitra / Smart Transition Energy) vapauttaa kaikki Suomen kaukolämpöverkot tuulilämpöpumpputeollisuuden bisneksille. Siis Vantaa, Espoo, Tampere, Joutsa jne, vai hamuaako se vain Helsingin kaukolämpöverkkoa omaan käyttöönsä, vai vain kaikki ne, joista luulee saavansa eniten helppoa ja nopeaa rahaa itselleen?

Pöyry on tehnyt selvityksen paikallisten kaukolämpöverkkojen sosialisointiin liittyen. Siinä Pöyry laskee kaukolämpötoiminnan kustannusten nousevan 10—20 prosenttia keskikokoisissa kaukolämpöverkoissa, mikäli lämmön tuotanto ja jakelu eriytettäisiin tai mikäli tämän lisäksi verkot avattaisiin kaikelle lämmöntuotannolle. Pienissä verkoissa kustannusten kasvu olisi noin 50 prosenttia.

Savolainen sanoo lehtijutussa: "Nyt esimerkiksi Helen voi päästää ulkopuolisia toimijoita verkkoonsa, mutta se määrittää ehdot ulkopuolisten tuotannolle, eivätkä ne ole samat kuin sen omat ehdot"

Mitkä ovat Helenin omat ehdot? Nykyisin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaukolämpöverkot ovat yhteydessä toisiinsa ja taitaa olla jopa Keravankin verkko siinä. Kyllä siihen varmaan saa yhteen tuulilämpöpumpputeollisuuskin, jos haluaa ja jos on kilpailukykyistä lämpöä tarjolla aina siihen tuotantotilanteeseen ja kysyntään nähden, joka tuossa yhteisessä verkossa kulloinkin on. Nythän nuo kaupunkien toimijat käyvät lämpökauppaa keskenään jo muutenkin. Yksi toimija siihen kokonaisuuteen on varmaan tervetullut.

Mutta onko Savolainen perillä Helsingin miljardeilla euroilla rakennetusta monipuolisesta energiantuotannosta, jossa on CHP-voimaa, kombivoimalaitokset, useita lämpöpumppuja, lämpö- ja kylmäakkuja, absorptiopumppuja, monipuolisella polttoainevalikoimalla toimivaa kaukolämmön erillistuotantoa, sähköntuotannon hätävaravoimaloita, sähköakku, aurinkovoimaloita, polttoaineiden käyttö- ja huoltovarmuusvarastoja, ydin- ja tuulivoimaosuuksia, vesivoimaa jne, joilla varmistetaan se, että kuluttajat saavat kaiken aikaa luotettavasti ja kustannustehokkaasti sekä kaukolämpöä, kaukokylmää että sähköä? Jos ei ole, niin voin kertoa, että se antaa reunaehdot sille, kuinka kilpailukykyinen tuulilämpöpumppuvoimala kunakin vuorokauden, viikon ja vuodenajan aikana on. Toki myös naapurikaupunkien vastaava tuotanto  on kilpailemassa tuulilämpöpumppujen kanssa, eli kannattaa olla tarkkana, kun käyttötunteja ja myytäviä lämpömääriä laskee, kun tekee tuulilämpöpumpuille investointilaskelmia. 

Onko Savolainen perillä esim. kaukolämpöverkon käyttö- ja kunnossapitokustannuksista, kun epäilee Helenin laittavan liian kovat ehdot kaukolämpöverkkoon liittymiselle?

Kaukolämpöverkossa kiertää valtava vesimäärä, jota tehdään siihen kaiken aikaa lisää, verkossa on keski- menopaineensäätö, joista jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että lämpöä riittää kaiken aikaa kaikille ja sen mukaan tuotantoa kaiken aikaa ohjaillaan. Kaukolämpöverkkoa valvovat ja ohjaavat 24/7 insinöörit keskusvalvomossa. Verkon putkistoa ja kaitteita huolletaan ja uusitaan kaiken aikaa, koska kuten tunnettua, vesi ruostuttaa, vaikka on hyvää ns. pehmennettyä vettä. Verkko myös laajenee kaiken aikaa, kun kaupunki kasvaa. Kaiken aikaa on valvottava, että lämmön tuotantoa on riittävästi verkossa jopa niin, että kalleinta tuotantoa otetaan pois, jos lämmön tarve vähenee ja päinvastoin, jotta lämmön hinta pysyy asiakkaalle mahdollisimman edullisena. Myös varavoimaa tai vastaavaa on jonkun ylläpidettävä etenkin, jos verkossa on tuulella toimiva lämpöpumppu. Ei ihan halpaa sekään ja koko em. käyttö- ja kunnossapitokustannuspotista on myös tuulilämpöpumppujobbarin jotakin maksettava, vaikka pohjimmaisena ajatuksena on  tietysti loisia yhteisessä kaukolämpöverkossa ihan vapaasti. Siis samalla tavalla kuin tuuliteollisuus loisii yhteisessä sähköverkossa vailla mitään velvollisuuksia. Ne jätetään muiden maksettaviksi. 

Helenin tekemä tulos

Lehden jutun kommenteissa lasketaan Helen Oy:n tekemää tulosta omistajilleen eli meille kaupunkilaisille. Ei sentään puhuta piiloverotuksesta, kun firma tuottaa meille kaupunkilaisille voittoa, kuten Fortum valtiolle+pääomasijoitajille tai tuuliteollisuus pääomasijoittajilleen. Kaikkein kummallisinta on se, että Megatuuli Oy:n voiton maksimointi tuntuu olevan täysin hyväksyttävää ja sen pitäisi tällaisen yleisen verukkeen kautta päästää valmiiseen pöytään maksimoimaan oma tuottonsa. Kärsijöinä siinä olisivat helsinkiläiset asukkaat sekä Lapin asukkaat ja luonto, kun sinne rakennetaan 170 tuulimyllyä tuottamaan satunnaissähköä Helsingissä oleville lämpöpumpuille, jotka jostain kumman syystä pitäisi olla Megatuulen omistuksessa. Eikö Helenin oma tuulilämpöpumppuvoiman rakentaminen olisi myös hyväksyttävä asia? Sehän jo yritti sitä asiaa, kun olisi rakentanut 120 tuulivoimalaa Inkoon ja Siipyyn edustalle merelle, mutta Inkoon valtuusto antoi hankkeelle rukkaset. Ilmeisesti muitakin tuulihankkeita Helenillä on vireillä ja jo omistuksessa ilman tuulilämpöpumppujobbareitakin ja valmistautuminen hiilettömään aikakauteen sen tiedotteen (linkki) mukaan aikaa laajaa. Niistä asioista me helsinkiläiset emme saa lukea medista, emmekä muualtakaan kuule, mutta tätä Sitran, STY:n ja Smart Transition Energyn jatkuvaa propagandaa kaiken aikaa sitäkin enemmän kuulemme ja näemme.

Helenin tavoitteena on siis ilmastoneutraali energiantuotanto ilman loislämmöntuottajiakin:


• Helen on jo investoimassa lähivuosina yhteensä noin puoli miljardia vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Esim. uusi merilämpöpumppuvoimala Vuosaareen, linkki


• Käytössä ja selvityksessä on käytännössä kaikki mahdolliset keinot, kuten:
- Lämpöpumput, energian kierrätys ja hukkalämpöjen hyödyntäminen
- Biopolttoaineet
- Muu uusiutuvan energian lisääminen tuotannossa (vesivoiman tehonkorotukset, tuulivoima)
- Energian varastointi: olemassa olevien lämpö- ja jäähdytysvarastojen lisäksi mm. rakenteilla oleva Suomen suurin lämpövarasto Mustikkamaalle. Selvityksessä myös lajissaan maailman ensimmäinen lämpöenergian kausivarasto Kruunuvuorenrantaan.
- Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen uusilla digitaalisilla ratkaisuilla
- Aurinkoenergiaratkaisut (omat aurinkovoimalat ja asiakkaille rakennettavat)
- Palvelut sähköiseen liikenteeseen
- Sähkövarastot
- Kysyntäjoustoratkaisut lämpöön ja sähköön
- Energiatehokkuuden kehittäminen: oma tuotanto, jakelu + asiakkaat
- Yhteistyö lämmöntuotannossa lähialueiden kanssa (Vantaa, Espoo, Kilpilahti)

Näiltä toimenpiteiltä Sitra, Smart Transition Energy ja tuulilämpöpumpputeollisuus haluasi syödä kannattavuuden tulemalla erilaisten tukirahojen tuella loisimaan Helen Oy:n eli meidän helsinkiläisten omistamiin energiakokonaisuuksiin.

Kaukojäähdytysverkko tuulivoimateollisuudelle?

Helsinki on viime vuosikymmenen aikana rakentanut älykkään ja erittäin monipuolisen kaukokylmäjärjestelmän, jonka kautta Helsingin kiinteistöjä jäähdytetään, ja joka on kytköksissä myös kaukolämpöjärjestelmään. Linkki.

Päästöjä ja sähkönkulutusta tällainen kaukojäähdytysjärjestelmä vähentää aivan oleellisesti, koska siinä absorptiopumpuissa kaukolämpöenergian avulla tehdään kylmää taloihin sen sijaan, että jäähdytys syntyisi meluavissa ja sähköä kuluttavissa talokohtaisissa jäähdytyskoneistoissa. Tiettyinä vuodenaikoina kylmää tuotetaan jopa suoraan merestä ilman absorptiopumppuja myös suuria kylmäakkuja hyödyntäen.

Ollaanko tätä kaukojäähdytysjärjestelmääkin sosialisoimassa ja korvaamassa sähköä kuluttavilla muiden omistuksessa olevilla lämpöpumpuilla, koska sekin kokonaisuus on yhden yhtiön omistuksessa ja heidän aikaansaamaansa innovaatio? Voisiko tähänkin vihreään sosialisointiin keksiä jonkun syyn käyttämällä hyväksi kuviteltua ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää median luomaa ilmastopaniikkia ja -hysteriaa?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Nyt kovasti on ilmastopaniikki vallalla. Media on onnistunut hyvin sen luomisessa. Siihen saumaan iskee Megatuuli ja siihen saumaan iskivät Wärtsilän moottorimiehet. Molemmat hamuavat rahaa Helsingistä ja samaa veruketta hyväksi käyttämällä.

Tästä ilmastopaniikista kirjoitti hienon kirjan pitkän linjan toimittaja Matti Virtanen:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273834-ilmastopan...

Asioissa voi edetä rauhalisesti ja globaalisti yhdessä sovituilla pelisäännöillä ja määrillä, joten koska paniikkiin ei ole pienintäkään aihetta, siihen liittyen järjestettiin Lappajärjellä tilaisuus, jossa rauhallisille ja järkevästi ajatteleville ihmisille annettin perustietoa ilmastosta (opettaja Simo Ruoho) sekä suomalaisesta ilmastotutkimuksesta (tutkija Mauri Timonen ja professori Kari Mielikäinen).

Tilaisuus videoitiin ja 12 videoitua osaa julkaistaan pikkuhiljaa. Tässä viidennessä osassa pitkän linjan ilmastotutkija professori Kari Mielikäinen kertoo ilmastotutkimuksesta yleensä.

https://youtu.be/5eXUMGcfLyY

Muut luennot niille, joita rauhallinen ja vailla paniikkia oleva informaatio / tieto suomalaisesta pitkän linjan ilmastotutkimuksesta kiinnostaa:

Osa1: https://www.youtube.com/watch?v=g6sGvlhYy5I&t=640s
Osa2: https://www.youtube.com/watch?v=OcH6m3P9G3o&t=4s
Osa3: https://www.youtube.com/watch?v=Rd7m81PItsg
Osa4: https://www.youtube.com/watch?v=D5YOKaU8MV4&t=43s

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Olet ehkä ymmärtänyt sosialisoinnin käsitteen väärin. Helen ei myöskään ole normaali yritys vaan käytännössä Helsingin kaupungin piiloveroyksikkö. Kaukolämpöverkko on siten osa julkista infraa kuten tiet. Kyse on siitä pitäisikö kaukolämpöverkkoon päästää muidenkin tuottamaa lämpöenergiaa samoilla ehdoilla kuin Helen itse sitä tuottaa.

Samasta syystä ei Loviisan ydinvoimalasta ollut mahdollista rakentaa hukkalämmön talteenottoa ja tuoda sitä pk-seudun lämmitykseen. Nyt se sama lämpö lasketaan suoraan mereen, että Helen voisi rauhassa polttaa kivihiiltä omissa voimaloissaan.

Helenin ja Helsingin kaupungin toiminta ei kestä päivänvaloa Suomen kansantalouden ja ilmastopolitiikan näkövinkkelistä. Piiloveroratkaisuna se toki on näppärä.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Börje Uimonen, miten Helen energian tuottajana poikkeaa muista energian tuottajista, jos ajatellaan sen kaukolämpöverkkoa? Espoossa Fortum tuottaa hiilellä sähköä ja lämpöä kaukolämpöverkkoonsa samoin Vantaan energia omaansa. Myös Turussa ja Naantalissa yhtiöt ovat vuosien saatossa rakentaneet monipuolisen kaukolämpöverkon, johon hillienergiaa tuotetaan. Niihin siis myös vapaasti muut lämpöä tuottamaan vai?

Eniten ihmetyttää juuri tuo, että Fortum saa media- ja tuulilämpöpumppuvapaasti tuottaa Espoossa hiilellä kaukolämpöä. Sinne ei ole tunkua, mutta miksi ei? https://yle.fi/uutiset/3-10149648 Toki ovat Tapiolassa panneet 70 miljoonaa euroa geotermiseen hankeeseen, josta ei taida tulla mitään.

Mutta siis tuo piilovero. Helen kyllä tuottaa voittoa omistajalleen, eli meille kaupunkilaisille. Helen saa voittoa myös maaseudulle myydystä sähköstä, joten tuo piilovero koskee myös maaseudun ja muiden kaupunkien asukkaita.

Fortumin omistaa valtio 50 % ja pääomasijoittajat 50 %. Fortumkin siis piiloverottaa puoliksi, kun antaa 50 % voitostaa valtion kassaan, eli meille veronmaksajille. Ilmeisesti se on huono asia sekin, ja kaikki sen tuottama voitto pitää antaa pääomasijoittajille samaan tapaan kuin Caruna tekee, kun tekee bisnestä suomalaisella sähkön siirrolla. Carunan voitosta ei jää edes veroja Suomelle, koska firma hallitsee ns. verosuunnittelun.

Myös Espoossa ennen vanhaan kaupunkilaiset omistivat energiayhtiönsä ja saivat tuota takuuvarmaa piiloveroa 35 miljoonaa joka vuosi sekä edullista kaukolämpöä. Nyt kaukolämmön tuottaa Fortum ja Espoon asukkaiden piilovero menee valtiolle ja pääomasijoittajille sekä kaukolämmön hinta on puolet kalliimpaa kuin Helsigissä. Ilmeinen yhteiskunnallinen ihannetilanne siellä siis.

Pari sanaa vielä Loviisan lauhdevedestä:

Loviisan lauhdevesiä ei voi käyttää kaukolämmitykseen, eli ne eivät ole käytettävissä heti eikä edes hetken perästä. Aika yleinen harhaluulo sekin.
Loviisan lauhdevesi on noin 30 asteista, kun kaukolämpövesi on 80-120 -asteista. Se siis vaatisi merkittävät muutostyöt ydinvoimalaitokseen ja STUK:n hyväksynnät ja testaukset 50 vuotta vanhaan venäläiseen ydinvoimalaan, että sieltä saisi kaukolämpöä Helsinkiin. Kestäisi siis ainakin 10 vuotta, ennenkuin silloin 60 vuotta vanhat ydinvoimalat syöttäisivät kaukolämpöä Helsinkiin.

Noiden muutostöiden takia Loviisan sähköteho vähenisi 200-300 MW ja Helsingistä poistuisi 1000 MW sähköntuotantoa. Missä tuo valtakunnan verkosta muutoksen myötä poistuva 1200-1300 MW sähköä tuotettaisiin kylmimpään aikaan, kun Suomi tarvitsee sekä sähköä että lämpöä yhtäaikaa eniten?

Lisäksi 120-ateista kaukolämpövettä pitäisi pumpata Loviisasta Helsinkiin 100km Vantaan joen virtaaman verran ja palauttaa 45 asteinen kaukolämpövesi takaisin Loviisaan. Pikkasen se vaatisi putken vetoa ja kuluttaisi pumppaussähköä sekin. Helsingissä olisi kaiken aikaa pidettävä varavoimaa yllä ja polttoainevarastoja osaavine henkilökuntineen sen varalle, että Loviisa menee pikasulkuun -25 asteen pakkasella. Ei ihan halpaa sekään.

Suomi tarvitsee enemmän sähkö- kuin lämpöenergiaa ja siksi meillä on Loviisan kaltaisia sähkön peruskuormalaitoksia . Siksi Olkiluoto ei lämmitä Raumaa, Poria eikä muita ympäristökaupunkeja eikä edes Närpiön tomaattikasvihuoneita, vaan sen tekee Tahkoluoto ja muut rannikon CHP-laitokset. Kasvihuoneet lämpiävät öljyllä ja jumalaton aurinkoa korvaava valaistus saa sähkön Meri-Porin hiilauhdelaitoksesta, ainakin sähkön kulutuksen huippuaikaan.

Uusi CHP ydinvoimala Loviisaan tai lähemmäksi Helsinkiä olisi kyllä paikallaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Samaan tapan sähköverkkoihin saa sähköä myydä kuka tahansa. Siirtoverkon omistaja ottaa siivunsa ja energian tuottaja omansa. Missä ero?

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #5

Siinä on montakin eroa sähköverkkoihin nähden. Tässä pari sanaa niistä lyhyesti. Kaukolämpöverkko on jonkun yhtiön rakentama paikallinen suljettu verkko, jonka toimintaperiaatteet ovat täysin erilaiset kuin sähköverkon. Helsingissä tuon miljardeilla pikkuhiljaa rakentamansa lämpöverkon omistaa Helen Oy. Espoossa Fortum jne. Sähköverkko puolestaan on laajuudeltaan valtakunnallinen verkko, johon on liittynyt monia sähkön tuotajia.

Sama koskee rakenteilla olevaa Helsingin alueen laajuista kaukojäähdytysverkkoa, josta siis myös tulee paikallinen.

Tuohon paikalliseen Helenin kaukolämpöverkkoon tuotetaan monella tavalla lämpöä:
- maakaasulla, hiilellä, öljyllä, pelleteillä, sähköllä / lämpöpumput jne. jätevesi, merivesi.
- lämpöä voidaan säädellä valtavien lämpöakkujen kautta niin, että vaikkapa keväisenä pakkasyönä lämpö otetaan lämpökusta vaikkapa lämpöpumpun tai muun laitoksen käynnistämisen sijaan.
- Helsinki voi tukea kovimman sähköntarpeen aikaan valtakunnan sähköverkkoa pysäyttämällä sähköä kuluttavat lämpöpumput ja ottamalla tilalle lämpökattiloita.

Siinä lmpöverkossa on monenlaisia ja tuotantokustannuksiltaan erilaisia lämmöntuottajia kiinni:

- CHP- voimalaitokset, maakaasukombivoimalaitokset, lämpöpumppuja, erilaisia lämpökatiloita, Vantaan energia, Fortum Espoo jne. Tulossa on myös kaupungissa olevia muita lämpölähteitä

Näistä kaiken aikaa valitaan hinnaltaan sopivin tuotanto mukaan. Megatuuli valittaa, että ehdot ovat kovat, jos myy lämpöä Helen omistamaan verkkoon. Niin ne varmaan siltä tuntuvat, koska pitää sopeutua yhdeksi nappulaksi tuota kokonaisuutta ja vielä osallistua kukolämpöverkon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin.

Sähköpuolella on valtakunnallinen pörssi, jonka kautta sähkökauppaa pitää tehdä. Lämpöpuolelle pitäisi perustaa useita lämpöpörssejä, joiden kautta kussakin Suomen lämpöverkossa käytäisiin kauppaa, jos se olisi vastaava kuin sähköverkon hallinnointi on. Siitä syntyy aikamoiset hallinnolliset lisäkustannukset, koska lämpökauppa on huomattavasti vähäisempää kuin sähkökauppa ja hajallaan palasina ympäri Suomea.

Nykyisessä paikallisessa itse rakennetussa lämpöverkossa tuota lämpöpörssiä vastaa verkon haltija, eli puheena olevassa tapauksessa Helen Oy. Se tuottaa kaiken aikaa kaikkein edullisimmalla tavalla lämpöä verkkoon niistä lämmönlähteistä, jotka sillä on käytetävissä. Sähköverkkopuolella markkinat ohjaavat sähköntuotantoa. Jokainen pörssiin sähköä myyvä yhtiö pyrkii maksimoimaan sähköstä saamansa tuoton. Siellä ei siis ajatella samalla tavalla kuin yhden firman rakentamassa ja omistamassa lämpöverkossa. Esim. vesivoimala ei mieti, miten se saisi altaassaan olevan veden myytyä niin, että se olisi edullista loppukulttajille. Ei, vaan se myy vedestä tehtyä sähköä niin, että omistaja saa siitä kaiken aikaa parhaan mahdollisen hinnan ja tuoton. Tämähän se tuntuu olevan ongelma Megatuulellekin, jos joutuisi olemaan yksi palikka momipuolisessa lämpöverkossa ja sopeutumaan siihen, että energiaa tuoetaan niin, että asiakkaat saavat kaiken aikaa edullisinta lämmöntuotantoa. Tai siis Megatuuli eikä näköjään moni muukaan ymmärrä näitä kokonaisuuksia ja niihin liittyviä pelisääntöjä ja kustannuksia.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #6

Lisätään sekin asia vielä liittyen kokonaisuuteen, että näyttää Helenillä olevan itselläänkin jo nyt huomattavaa kapasiteettia käyttää vaikkapa Katri Valan lämpöpumppua enemmän, jos tarjolla on halpaa tuuli- tms. sähköä. https://energia.fi/files/993/Suuret_lampopumput_ka...

Katri Valan käyttötunnit ovat linkin mukaan noin 3500 tuntia vuodessa, kun maksimi olisi 8760 tuntia vuodessa. Katri Vala tuottaa toki noinkin Kotkan kaupungin vuotuisen lämmöntarpeen verran kaukolämpöä. https://www.helen.fi/uutiset/2017/tuotantoennatys/

Noista Katri Valan lämpöpumpun 3500:n käyttötunneista Megatuuli saa käsityksen siitä, mistä ne kovat ehdot tulevat, koska ei Helen varmaan tyhmyyttään ole käyttämättä lämpöpumpuaan läpi vuoden, vaan toimii EU:n ja Suomen lainsäädännön puitteissa monipuolisen tuotantovalikoiman puitteissa niin, että asiakkaat saavat halvinta mahdollista kaukolämpöä kaiken aikaa.

Kun tuo Katri Valan lämpöpumppu hipoo 8000 tunnin käytöaikaa, mahtuu megatuulikin niille lämpömarkkinoille, vaikka tuntuu kyllä erikoiselta, jos tuulisähköllä saa lämpöpumppuihin halvalla sähköä, vaikka se ei saa yhetiskunnalta mitään piiloverotukea, vaan suoraa läpinäkyvää verotukea 3.5 miljadrdia euroa 12 vuoden ajan. Toki sillä rahalla se saa sotkettua kaikki muutkin kuin Suomen kannattavat lämpömarkkinat.

Sanotaan vielä, että jos Suomen sähökverkko+tuotanto olisi yhden toimijan hallussa ja se ohjaisi sähköntuotantoa samalla periaatteella kuin kaukolämpöä ohjataan Helsingissä, niin asiakkaan sähkölasku olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kohta joku sanoo minua kommunistiksi. En tarkoita, että noin sen pitää olla, mutta noin se vaan olisi yhteiskunnan kannalta edullisisinta. Myös päästösasiat siinä voisi huomisoida, kun kokonaisuutta ohjattaisiin, vaikka se kalliimmaksi tulisikin. Siis kuten Helsingissä on mahdollista lisätä tuon Katri Valan lämpöpumpun käyttöä, vaikka se ei ole taloudellisessa mielessä järkevää.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Jos ketä kiinnostaa, miten Suomen ilmatieteenlaitos mittaa ja käsittelee lämpötiloja, tässä on yksinkertainen ja selkeä esitys siitä asiasta.

https://www.youtube.com/watch?v=vTCasc3TY3Q&featur...

https://www.youtube.com/watch?v=kMBeChEz-Cg&featur...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset