Jyrki Itkonen Sähköä lämpöä Suomeen

Jopa, poikkeuksellinen ja tavanomaista enemmän

  • Kuva 1: huhtikuiden ylimmät lämpötilat Suomessa
    Kuva 1: huhtikuiden ylimmät lämpötilat Suomessa
  • Kuva 2: hellepäivät 2000-luvulla
    Kuva 2: hellepäivät 2000-luvulla
  • Kuva 3: Porin rautatieaseman "helle" 11.5.2018
    Kuva 3: Porin rautatieaseman "helle" 11.5.2018
  • Kuva 4: Suomen sademäärät
    Kuva 4: Suomen sademäärät
  • Kuva 5: myrksyt
    Kuva 5: myrksyt
  • Kuva 6: Hirmumyrskyt
    Kuva 6: Hirmumyrskyt
  • Kuva7: USA hurrikaanit
    Kuva7: USA hurrikaanit

Jopa, poikkeuksellinen ja tavanomaista enemmän, näitä sanoja hoetaan joka päivä ja ilta, kun ennustetaan säätä tai puhutaan säästä. Mutta, miksi, koska sään ennustamisen voi tehdä ilman noiden sanojen hokemistakin? Hokeminen on toki helppoa, koska sää ei juuri koskaan ole tavanomaista. Toki prosenteilla he saavat perustelut hokemiselleen, mikä on arveluttavaa, kuten myöhemmin vaikkapa helteiden ja myrskyjen määrien suhteen on kirjoitettu. 


Huhtikuun lämpötila

Nyt on koko kuukauden ajan hehkutettu jopa 20 asteen poikkeuksellisia lämpötiloja. Toki jos 26.4. on yli 20 C, se on tavanomaista enemmän ja jopa poikkeuksellisen lämmintä, koska 26.4. ei yleensä ole yli 20 C. Kun taas katsoo huhtikuiden ylimpiä lämpötiloja ilmatieteenlaitoksen sivuilta, 20 C hutikuussa on varsin tavanomainen asia, vaikka se ei aina osu 26. päivä toukokuuta päivälle.  kuva 1, lähde FMI.


Kaiken kaikkiaan huhtikuiden ylimmät lämpötilat ovat laskusuunnassa sen jälkeen, kun 1998 ja 1999 kolkuteltiin vuoden 1921 hellelukemaa, joka on historian ainoa huhtikuinen hellepäivä.

 

1921 ja 1990 oli poikkeuksellisen lämmin huhtikuu. 1921 vielä toukokuukin, mutta sitten kesä oli kolea. Mielenkiintoista nähdä millainen tuleva kesä on.

 

Helle


Jos Suomessa on helle vaikkapa 15.7., se on poikkeuksellinen, tavanomaista lämpöisempi jopa lukema, koska 15.7. ei yleensä ole hellettä, vaikka kesäiset hellepäivät ovat täysin tavanomaisia joka vuosi. Tosin ilmatieteenlaitoksen kuvan mukaan niidenkin määrä on ollut vähenemään päin koko 2000-luvun, kuva 2, lähde FMI. Sitä kautta tulevan kesän jokainen helle on tavanomaisesta poikkeava.

 

2018 oli hellepäiviä paljon ja yksi saatiin jopa adjustoimalla kevään ensimmäinen hellepäivä 11.5. hellepäiväksi, vaikka FMI:n mittari ei Porin rautatieasemalla ylittänyt 25 C lämpötilaa, kuva 3, lähde FMI.

 

Sade


Jos 15.6. sataa, se on täysin poikkeuksellinen jopa-tason sääilmiö, vaikka kesällä sataa aina joskus.

Sateitahan myös alarmisoidaan ilmatieteeen tutkijakammioissa. Ihan virallisesti väitetään, että sateet lisääntyvät kuvitellun ilmastonmuutoksen vuoksi. Tueksi tälle väitteelle, on pitänyt aloittaa sadehistoria vuodesta 2000, koska pidempi sadehistoria osoittaa niissäkin ilmaston luonnollisen vaihtelun, kuva 4, lähde FMI.


Myrsky


Jos 15.8. on kova tuuli tai jopa myrsky, sekin on poikkeukselinen sääilmiö, koska yleensä 15.8 ei ole myrskyä. Suomessa on myrskypäiviä noin 40 vuodessa ja siksi on jopa-tason juttu, jos myrsky on 15.8., vaikka tuo 40 myrskyä per vuosi on täysin tavanomainen asia. Se on aina poikkeavaa mille päivälle yksi myrsky 40:stä osuu, koska päiviä on noin 365 kappaletta vuodessa.

 

Tosin myrskyjenkin on viime aikoina jopa väitetty lisääntyneen, vaikka muutama vuosi sitten saimme kuulla, että myrskyjen lukumäärä on vähenemään päin ja siksi piti epätoivoisesti hakea eses yhtä ihmeelistä sääasiaa avomerellä olevalta luodolta, jonka lyhyen mittaushistorian kovin tuulenpuuska saatiin vihdoin ja viimein viime syksynä mitattua. Kuva 5, lähteet: MTV3, YLE, Karjala ja FMI.


Hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset hirmumyrskyt

 

Kun tämmöinen  täysin tavanomainen sään ääri-ilmiö sattuu osumaan jonnekin päin maailmaa, se on nykyisin megaluokan jopa-juttu, vaikka näitä ääri-ilmiöitä esiintyy vuosittain noin 100 kappaletta plus miinus 10 kappaletta. Siis keskimäärin liki joka kolmas päivä on jossain tämmöinen ääri-ilmiö, kuva 6, lähde FMI.  Ja aina se on siellä poikkeuksellinen sääilmiö, minne milloinkin rantautuu, koska rantautumispaikkoja maapallolla riittää. Toki moneen paikkaan se osuu useinkin, kuten vaikkapa Japaniin linkki.

 

Vaikka uutisointi ja meteorologit antavat erilaisen mielikuvan, näidenkin ääri-ilmiöiden lukumäärä on ollut laskusuunnassa tässä lämpöisemmässä ilmastovaiheessa. Kuva 7, lähde ja kuva 8. Kylmimpää aikaan ne ovat yleisimpiä ja sitä kautta on pelko, että niiden määrä lisääntyy, kun ilmasto jäähtyy.


Ilmastopaniikki

 

Matti Virtanen kirjoitti juuri kirjan ilmastopaniikista, linkki, jota media ja ilmatiede lietsoo päivittäin ja jopa tunneittain noilla jopa-jutuillaan. Osin ne ovat myös ihan selkeää ilmastopropagnadaa jonkun syyn takia, jota minä en ymmärrä. Asiallinen ilmasto- ja säätieto on nykyisin haettava somesta ja onneksi on tarjolla myös luentotilaisuuksia, joissa on mukana suomalaisia ilmastotutkijoita. Osassa 5 professori Mielikäinen kuvaa ilmastotieteen tilaa hyvin. Linkki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006086251.html...

"Vuosikymmeniä sitten lukion biologian tunneille tuli ympäristöekologian kurssit. Maantieteeseen ilmestyi komealta kuulostava hasardimaantieteen kurssi. Elettiin aikaa, jolloin huoli maapallon tulevaisuudesta oli konkreettinen.

Kävi kuitenkin niin, että silloinkin mentiin liiallisuuksiin. Se oli aikaa, kun kaikkialla ja kaiken aikaa pelättiin ekokatastrofeja. Hysteriaa lietsovaa sosiaalista mediaa ei ollut, eikä sanomalehdillä ollut tarvetta keksiä klikkiotsikoita. Amerikkalainen elokuvateollisuus piti kuitenkin huolen, että katastrofit tulivat tutuiksi. Elokuvissa maankuori järkkyi, tulivuoret purkautuivat, myrskyt riepottelivat, tappajahai mellasti turistirannoilla, meteoriitti iskeytyi avaruudesta ja ihmiset jäivät vangeiksi liekehtiviin torneihin. Ydinvoimaloiden vuodoista ja jääkauden tulosta varoitettiin.".....

........"Mutta keskustelu siitä on äitynyt niin suureelliseksi, että eräs tärkeämpi ongelma on jäänyt taka-alalle. Ilmaston lämpenemisellä tai monimuotoisuuden vähentymisellä ei ole mitään merkitystä, jos maapallon väestönkasvua ei saada hillittyä. Siitä meitä suomalaisia ei voida sentään syyllistää."

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Näinhän se on! 1800-luvun kylmän kauden jälkeen ilmasto lämpeni nopeasti nykyiselle tasolle. 1960-1980-luvilla se otti pikkasen takapakkia. Nyt nämä 1900-luvun suotuisat olosuhteet ovat johtaneet siihen, että maapallon väestö on 100 vuodessa lisääntynyt 1 miljardista 7,5 miljardiin ja kohta meitä on 10 miljardia maapallon kuluttajaa. Kun tulee seuraavat suuret katovuodet jonnekin päin maailmaa, eikä maan, valtion tai maanosan elintarviketuotanto vastaa moninkertaiseksi paisuneen populaationsa tarpeita, se ei lohduta yhtään, että kaikki mahtuisivat seisomaan Inarinjärven jäälle. Tälle asialle ei vaan kukaan mahda yhtään mitään ja siksi on helpompi keksiä joku tekosyy ja iso aihe, jotta ei tarvitse moista murehtia. Siksi meilläkin on poikkeuksellista, tavanomaisesta poikkeavaa jopa -säätä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Uuden hienon kasvihuoneen laatu ei vielä kaikilta osin vakuuta. Vaikka päivällä onkin yli 20 astetta, niin viime yönä oli kuitenkin -4 astetta.
Toisaalta voidaan spekuloida, ja varmaan spekuloidaankin, että ellei meillä olisi tätä uutta kasvihuonetta, olisi pakkasta ollut viime yönä -60 astetta - kuten vanhoina hyvinä aikoina.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Joo, ei tule enää pakkasennätyksiä. Se ei johdu siitä, etteikö olisi kylmä, vaan siitä, että mittausasemat on siiretty "parempiin" paikkoihin, kuten Pokan kylässä on tehty.

https://yle.fi/uutiset/3-10621333

Lämpöennätyksiä kyllä syntyy lentoasemilla, rautatieasemilla ja satamissa, joihin on siirretty lämpötilamittauksia. Ne ovat siellä ympäristön kannalta paremmissa paikoissa vähän niin kuin Pokan mittari on nykyisin harjun laella.

https://yle.fi/uutiset/3-7394594

https://yle.fi/uutiset/3-5595728

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001029549.html

Käyttäjän paavoarvola kuva
Paavo Arvola

Poikkeuksellisille ja harvinaisille sääilmiöille taitaa olla ihan eksakti määritelmänsäkin
https://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikke...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Sääennusteet sanamuotoineen ovat minunkin mieliharmini. En kuitenkaan halua missata yhtään säätiedotusta!

Pekka Poudan spesiaali vuosien takaa: "Huomispäivä on saman kylmyinen kuin tämä."

Lämpötilojen ennustamista Anne Borgströmin tyyliin: "Yöllä on pakkasta ja huomenna viilenee."

Varoituksia on nykyään joka lähtöön. Liukas keli, kova tuuli ja varsinkin myrsky, ruohikko- ja metsäpaloriski, helle, pakkanen, aallokko, rankkasade, ilman laatu... muistaakseni meriveden pinnan laskukin aiheuttaa jonkinlaiset sormenheristelyt. Vaara uhkaa!

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Yksi ilmastokuvitelman hokema on se, että Suomessa lämpenee muuta maailmaa kaksi kertaa npeammin. Kun linkin kuvaa katsoo, sama hokema on muodissa ympäri maailman. jos noin monessa paikassa lämpenee kaksi kertaa enemmän, niin jossain ei lämpene yhtään tai jopa viilenee hiukkasen. Osaako kukaan sanoa missä päin maailmaa ne kolkat sijaitsevat?

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2040511472...

Käyttäjän matimon1 kuva
Mauri Timonen

No jossain sentään kylmenevääkin: arktinen alue viilenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma!
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1021098325...

Käyttäjän JormaLuoma kuva
Jorma Luoma

Mauri Timonen: Olenkohan ymmärtänyt jotakin väärin, kun minusta näyttää, että tuo viittaamasi käyrä osoittaa, että viimeisen 30 vuoden aikana arktisen alueen lämpötila näyttäisi nousseen noin 1,5 astetta?

Jos käytetään erittäin lyhyttä kolmen vuoden tarkasteluväliä, niin tuosta käyrästähän saa esiin millaisia trendiviivoja haluaa. Esim. v. 2013-2016 osoittaa selvästi nopeampaa lämpenemistä, kuin tuo vuosien 2016-2019 viilentyminen.

Minusta tuo Simo Ruohon linkki oli tarkoitettu nimenomaan osoittamaan, mikä merkitys aikasarjavalinnalla on, ja että tällaiset kolmen vuoden trendin käyttäminen jonkin asian todisteena on jokseenkin naurettavaa sellaisessa asiassa, jossa muutokset tapahtuvat kymmenien, jopa satojen vuosien aikajanalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset